Puolueet matkalla kunnallisvaaleihin
Heikkinen: Suomea uhkaa vakava työvoimapula
Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen uskoo, että Suomella on lähitulevaisuudessa todella suuri pula työvoimasta, ellei asennepuolella tapahdu muutosta. Hänen mielestään suomalaisten on yksinkertaisesti nöyrryttävä ja uskottava, että muutkin ihmiset ovat arvokkaita kuin vain alkuperäiset suomalaiset.Tilastokeskuksen tuore arvio tulevaisuuden työvoimatarpeesta on Heikkisen mielestä hyvin mielenkiintoinen.
- Meiltä loppuu hoivahenkilöstö, meiltä loppuu monelta alalta henkilökunta, mutta hoivapuolella se tuntuu varmasti kaikkein eniten. Hyvässä lykyssä täällä tarvitaan todella valtava määrä ulkomaista työvoimaa.
- Nyt alkaa suomalaisella yhteiskunnalla olla viimeiset hetket siinä mielessä, että se kykenee valmistautumaan siihen tilanteeseen, että me ylipäänsä saamme työvoimaa, jos sitä tarvitaan, hän korostaa STT:n haastattelussa.
Suomalainen yhteisö tiukan paikan edessä
Suomalaisten perusitsekkyydessä pitäisi Heikkisen mielestä nähdä oma etu vähän pidemmälle kuin turvapaikanhakijoiden kohtelukysymyksenä.
Määräyksiä kiristetään, mutta samaan aikaan tiedostetaan, että työvoimakuvion kanssa tulee vielä ongelmia.
- Suomen etu olisi, jos se pystyisi muuttumaan monikulttuuriseksi kansakunnaksi hyvin nopealla aikataululla tai sitten meidän täytyy hyväksyä se, että vanhuksia ei hoideta enää niin hyvin kuin hyvinvointiyhteiskunnan aikana on totuttu. Koneet eivät pysty hoitamaan ihmisiä, hän tiivistää.
Heikkisen mielestä Suomessa on edelleen niin vahva ulkomaalaisvastainen ilmapiiri, että on oikeasti pohjustettava sitä, miten erikielinen ja erivärinen voi Suomeen tulla. Hän muistuttaa, että eihän Suomessa oteta virolaisia eikä venäläisiäkään vastaan tasavertaisina.
Tässä asiassa Suomessa on suuria ongelmia, ja se tarkoittaa kaikkia. Heikkisen mielestä kyseessä on ehkä suurin haaste, joka kunnilla on kymmenen lähimmän vuoden aikana.
- Koko suomalainen yhteisö on tiukan paikan edessä, hän korostaa.
Metsämaan kiinteistövero piristysruiske kunnille?
Peruspalvelujen turvaaminen on yksi vihreän liiton keskeisistä teemoista tulevissa kunnallisvaaleissa. Heikkinen muistuttaa, että nyt kunnissa on paljon helpommat ajat kuin laman syvimpinä vuosina; kunnilla on siten aiempaa enemmän pelivaraa.
Heikkinen siteeraa puoluetoveriaan peruspalveluministeri Osmo Soininvaaraa ja huomauttaa, että kyse on enemmän osaamisesta kuin rahasta.
Vihreiden vaaliohjelma lähtee siitä, että kuntalaisilla pitää olla aiempaa enemmän vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Kunnallispolitiikan päätökset vaikuttavat kaikkein eniten siihen arkeen, jota eletään. Vihreät pitävät tärkeinä luonnollisesti myös ympäristökysymyksiä.
Viime aikoina ovat julkisuudessa tulleet esiin tullut selvitysmies Jukka Pekkarisen näkemykset kiinteistöveron korottamisesta. Vihreä liitto ei ole ottanut asiaan vielä kantaa. Heikkinen pitää esitystä kuitenkin mielenkiintoisena.
Kiinteistöveron korottaminen pitäisi Heikkisen mielestä vastapainona joka tapauksessa näkyä siinä, että kunnallisvero alenee. Ongelmaksi tulee hänenkin mielestään maatalousmaan verottaminen.
Maatalousmaata ei tulisi verottaa nykyistä enemmän, mutta metsämaan kohdalla ehdotuksessa voisi hänen mielestään olla yksi "pointti".
- Veron korotus ei kohdistuisi pelkästään ns. maalaisiin. Myös kaupunkilaiset metsänomistajat joutuisivat maksamaan kiinteistöveron muodossa kunnallisveroa. Kaupunkilaisten osuus metsänomistuksesta on aika merkittävä. Vero voisi tuoda ihan mukavan piristysruiskeen maaseudulle, hän ehdottaa.
Keskustavoittoisissa kunnissa vihreillä edelleen vaikeaa
Vihreillä on vaaleissa 1 614 ehdokasta 180 kunnassa. Vihreä liitto oli miltei ainoa "suuri puolue", joka pystyi lisäämään ehdokasmääräänsä. Vihreät kuitenkin alkujaan tavoittelivat 2 000:ta ehdokasta.
Heikkisen mukaan tämä ei sinänsä ollut pettymys. Sen hän kuitenkin myöntää, että tälläkään kertaa ei maaseudun valloittaminen onnistunut. Siten yli 250:ssä manner-Suomen kunnassa ei ole tulevissa vaaleissa vihreää ehdokasta. 80 prosentilla suomalaisista on kuitenkin mahdollisuus äänestää vihreää ehdokasta.
Tällä kertaa vihreille on ennustettu suurempaa kannatusta kuin koskaan. Puolue kuitenkin tavoittelee varovaisesti van kahdeksan prosentin kannatusta eli 0,7 prosenttiyksikön kannatusosuuden kasvua viime kunnallisvaaleista.
Heikkisen mukaan vihreillä on ehdokasasettelussa edelleen vaikeaa pienissä ja etenkin keskustavoittoisissa kunnissa.
Hän muistuttaa, että näissä kunnissa ei ole mitenkään helppoa olla julkivihreä. Vihreillä on myös siellä täällä "persoonia", mikä ei välttämättä edistä vaalimenestystä.
Turkistarhaiskut tuomitaan vastakin
Takavuosina on ollut puheita, että jossain päin keskustalaiset olisivat uhanneet työpaikan menetyksellä vihreiden ehdokkaaksi aikovaa. Nyt Heikkisen mielestä tässä asiassa näyttää nyt hiljaisemmalta kuin esimerkiksi eduskuntavaalien alla.
Vihreiden tilannetta maaseudulla ei Heikkisen mielestä ainakaan paranna viime aikojen turkistarhaiskut.
- Ansiokkaat maakuntalehtien päätoimittajat - varmaan Ilkan päätoimittaja ensimmäisenä - muistavat aina mainita, että itse asiassa vihreätkin ovat sen kannalla, että turkistarhaus voitaisiin lakkauttaa kymmenen vuoden siirtymäajalla, hän huomauttaa.
Ikävää Heikkisen mielestä on, että tästä nähdään yhteys kettutyttöihin. Sitä yhteyttä vihreillä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan.
- Nämä iskut on aina tuomittu ja tuomitaan edelleen, hän vakuuttaa.
STT-IA
6.10.2000
