Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Maaseudun yritysjohtajat torjuvat valtion tuet



Maaseudulla menestyneiden yritysten johtajat kantavat huolta maaseudun asuttuna pitämisestä. He näkevät tulevaisuuden uhkina henkilöstön saannin ja kilpailun koventumisen. Valtion tuet he torjuvat kilpailua vääristävinä.


Yrittäjät toivovat, että kunnissa tehtäisiin yrityskeskeistä kehitystyötä. Yrittäjät kaipaavat tukea mm. osaavan työvoiman saannissa.

Ongelmana maaseutukunnissa on kuitenkin asiantuntijoiden vähyys, koska kunnallistalouden kriisi pakotti vähentämään mm. elinkeinoasiamiesten määrää.

Vastaavasti monet kaupunkikunnat ovat ruvenneet harjoittamaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa, ja kilpailu yrityksistä on siten koventunut kaupunkien ja maaseudun välillä.

Tiedot käyvät esille professori Lauri Hautamäen tutkimuksesta Maaseudun menestyjät -yritykset kehityksen vetureina.

Tutkimuksessa tarkastellaan maaseudulla menestyneiden yritysten perustamis- ja kehitysvaiheita. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa on menestystarinat 90 yrityksestä.

Tutkimuksessa maaseudun yrittäjät näkevät tulevaisuuden uhkina henkilöstön saannin ja kilpailun koventumisen. Eniten maaseudun yrittäjillä on ongelmia markkinoinnissa ja viennissä.


Tuet vääristävät kilpailua

Valtiovallan toimiin oli tutkimuksessa tyytyväisiä 40 prosenttia vastaajista, kun taas kuntien vastaava luku oli 65 prosenttia.

Valtion tukitoimien aiheuttaman kilpailun vääristyminen on yleinen kritiikin aihe. Yrittäjät ehdottavat anottavien tukien lopettamista ja tilalle selkeitä pelisääntöjä, joiden mukaan edut ja helpotukset voitaisiin saada ilman monimutkaisia anomuksia.

Yritysten tuen tasapuolisuuteen tulisikin kiinnittää vakavaa huomiota ja pyrkiä korjaamaan siinä ilmeneviä epäkohtia, todetaan tutkimuksessa.


Maaseudun asuinoloja parannettava

Parissa tutkitussa yrityksessä yrittäjän ja kunnan väliset suhteet ovat pahasti tulehtuneet. Kunnan toimintaa pidetään näissä yrityksissä epäoikeudenmukaisena, koska kunta ei ole kohdellut tasapuolisesti kaikkia yrityksiä.

Päähuomio kiinnitetään niiden mielestä uusiin ja paikkakunnalle tuleviin yrityksiin, eivätkä olemassa olevat yritykset saa oikeudenmukaista kohtelua.

Maaseudulla saattaa olla hyvät mahdollisuudet houkutella yrityksiä tai niiden osia muuttamaan kaupungeista, todetaan tutkimuksessa. Työntöä kaupungeista on, tarvitaan vain vahvoja vetovoimatekijöitä.

Hyvät toimitilat ja hyvä elinympäristö ovat osoittautuneet maaseudun parhaiksi vetonauloiksi. Tarvittaisiin kuitenkin vielä paljon työtä esimerkiksi maaseudun asuinolojen parantamiseksi.


Maaseutupolitiikka sirpaloitunutta

Professori Hautamäki toteaa tutkimuksen johtopäätöksissä, että olisi suuri virhe pyrkiä pitämään maaseutu entisenlaisena maatalousalueena ja matkailukohteena, maataloustuen varassa pidettävänä idyllinä, jota kuorrutetaan vain vähän tuloksia tuottavilla mutta paljon rahaa vievillä lyhytaikaisilla projekteilla.

Esimerkiksi alueelliseen kehittämiseen käytettiin sisäasiainministeriön arvion mukaan noin 33 miljardia markkaa vuonna 1996, mutta pitäviä tietoja rahojen vaikuttavuudesta ei ole.

Hautamäen mielestä pääpaino olisi pantava laajenemismahdollisuuksia omaavan teollisuuden ja muiden toimintojen edistämiseen.

Valtiovallalta on tähän asti puuttunut rohkeutta tai halua, tai molempia, tällaisten painopisteiden asettamiseen. Valtio on jättänyt maaseutupolitiikan yksittäisten sektoriviranomaisten ja viranhaltijoista koostuvan maaseudun yhteistyöryhmän varaan.

Esimerkiksi tietoyhteyksissä tärkeän laajakaistaverkon rakentaminen on Suomessa jätetty yksityisten yritysten harteille. Sen sijaan Ruotsissa valtiovalta haluaa turvata tietoyhteiskunnan alueellisen tasa-arvon ja koko maa aiotaan kytkeä laajakaistaverkkoon.

IKK
6.10.2000


Talous -sivulle