Asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa kirjavuutta
Valtiontalouden tarkastusvirastossa on suoritettu valtion tukemien asumisoikeusasuntojen asukasvalintaa koskeva tarkastus, jolla on ollut hankittu tietoja asumisoikeusasunto asukasvalinnan toimivuudesta eri kunnissa. Tarkastuksessa on löytynyt koko järjestelmää haittaavia ongelmia tulkintaeroissa ja tietojen luotettavuudessa.
Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on 1990-luvulla myönnetty aravalainoja tai hyväksytty korkotukilainoja yhteensä 10 miljardia markkaa.
Vuoden 1999 lopussa on ollut valmiina tai rakenteilla noin 23.000 asumisoikeusasuntoa 52 paikkakunnalla. Hakijajonot asumisoikeusasuntoihin ovat useassa kunnassa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla olleet pitkiä.
Tiedot kysynnän ja tarjonnan suhteesta epäluotettavia
Koko asumisoikeusjärjestelmän ongelmana tarkastusvirasto pitää sitä, että asumisoikeusasuntojen hakijamääristä ja kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei ole olemassa luotettavia tietoja. Tämä on haitannut asuntopoliittista suunnittelua kuntatasolla sekä arava- ja korkotukilainojen kohdentamista.
Asumisoikeusasuntojen asukasvalintaan on liittynyt siinä määrin puutteellisuuksia, koettuja epäkohtia ja epäselviä kysymyksiä, että se on haitannut koko järjestelmän toimivuutta.
Kuntien ja omistajien näkemykset säännösten tulkinnasta tai muutoin asianmukaisesta toiminnasta ovat olleet ristiriitaisia, eivätkä menettelyt ole aina olleet säännösten tai ympäristöministeriöstä esitettyjen näkemysten mukaisia.
Säännösten erilaisten tulkintojen vuoksi asuntoihin on hyväksytty eri perustein mm. taloudelliselta asemaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia ruokakuntia.
Kuntakohtaiset erot merkittäviä
Kuntakohtaisia eroja on esiintynyt mm. kiinteiden varallisuusrajojen noudattamisessa, varallisuuden ja velkojen huomioimisessa sekä miten asuntoon hyväksytyn ruokakunnan omistukseen on voinut jäädä asunto.
Tarkastusvirasto katsoo, että valtion tukeen liittyvä asumisoikeusasunnon tarpeen arviointi vaatii kokonaisuudessaan kiireellistä selkeyttämistä.
Keskeisenä puutteena tarkastusvirasto pitää nykyisin sitä, että ruokakunnalla on saattanut hyväksymishetkellä olla merkittävien tulojen lisäksi runsaastikin sellaista varallisuutta, johon ei ole kiinnitetty huomiota asunnon tarvetta arvioitaessa.
Merkittäviä puutteita on liittynyt myös kuntakohtaisten hyväksymisedellytysten täyttymisen varmistamiseen sekä kuntien ja omistajien yhteistyöhön ja työnjakoon.
VT
7.7.2000
