Se on pienestä kiinni, sanoo tylysti palveltu kuntalainen
Ihminen haluaa, että häntä kuullaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, jos yksinkertaiseenkin kysymykseen saa pikaisen ja arvostavan vastauksen, sanoo paikallishallinnon asiantuntija professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta.
Lehtien yleisönosastot ovat kuntalaisen yksi tärkeä vaikuttamiskanava, vaikka ammattilaiset niitä usein väheksyvät.
Paikallislehdistä kuntalainen etsii tietoa pitäjänsä poliittisesta ja taloudellisesta päätöksenteosta. Lisäksi kouluissa voidaan ja kannattaa opettaa miten yhteiskunnassa vaikutetaan, sanoo Niiranen.
Kouluissa onkin nykyisin kiitettävästi hankkeita, joissa asiaa havainnollistetaan kädestä pitäen. Näin kasvatetaan osallistumaan ja vaikuttamaan kykeneviä nuoria.
Niiranen katsoo tuleviin kunnallisvaaleihin melkoisin odotuksin. Luottamushenkilöiden olisi syytä osoittaa vaalitaistossa, että he ovat valintansa jälkeenkin valmiita vastaamaan tekosistaan äänestäjille. - Kuntalainen on paitsi kunnan veronmaksaja ja äänestäjä, myös palveluasiakas.
Niiranen on tutkinut Suomen Akatemian rahoittamana päätöksentekijöitä ja kuntalaisten osallistumisesta. Hän on tällä hetkellä Kuopion yliopiston sosiaalihallinnon ja johtamisen professori.
Hyvä ja paha kertautuvat
Niirasen tutkimuksessa oli mukana vajaa 60 kuntaa ja niiden 16-70-vuotiaat asukkaat, kuntien johtavat luottamushenkilöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijat.
Tarkastelun kohteena olivat kuntalaisten luottamus demokratiaan, osallistuminen ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuus.
Kuntalaiset ovat kiinnostuneempia kunnan asioista kuin luottamushenkilöt ja viranhaltijat ajattelevatkaan, oli yksi tutkimuksen tulos. Kunnan koko ei automaattisesti selitä juuri mitään.
- On pieniä kuntia, joissa tuntuu, ettei demokratia oikein pelaa ja luottamushenkilöt ovat kuntalaisten mielestä kaukana. Sitten on pieniä kuntia, joissa läheisyyden tuntu ja valtuutettujen tuntemus on lähes täydellistä.
- Hyvä kertautuu monella tasolla, samoin on vajeitten kanssa.
Tutkimusten perusteella Vuokko Niiranen ei ole löytänyt selkeää linjaa puoluepoliittisesti siitä, että joku puolue olisi toista parempi demokratian hoitamisessa.
- Tosin joissain kunnissa yhden puolueen poliittinen enemmistö saattaa helposti ihastua keskinäiseen yksimielisyyteensä ja unohtaa moniarvoisen demokratian merkityksen, muotoilee Niiranen.
Semmoinenkin näkyi, että maalla ollaan yleensä kiinnostuneempia asioista, seurataan ja tunnetaan luottamushenkilöitä. Maaseudulla luetaan myös sanomalehtiä tarkkaan toisin kuin kaupungeissa. Lukijoiden joukossa on erityisesti nuoriakin.
Kuntalainen kiinnostuu niistä asioista, jotka ovat häntä tarpeeksi lähellä. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi asiakasneuvostot, päiväkodin vanhempainryhmät ja koulujen johtokunnat.
Jälkimmäisiä poistettiin 1990-luvun alussa melko tavalla. Poistaminen perustui siihen, että ne oli aiemmin muodostettu poliittisin perustein. Kumileimasimet haluttiin ulos.
- Kun johtokunnan jäseniä sitten ryhdyttiin valitsemaan kuntalain perusteella ainoastaan koululaisten vanhemmista, muuttui johtokuntien toimintakulttuuri jäljellä olevissa johtokunnissa selvästi raikkaampaan ja koululaisläheisempään suuntaan.
Nuoret tulevat sähköpostissa
Osallistumisen ja kuulluksi tulemisen tunne on tärkeää. Nuoret esimerkiksi käyttävät sähköpostia hyvin sujuvasti, ja he myös odottavat, että saavat aika äkkiä ongelmiinsa vastaukset.
Muutkin kuin nuoret kuntalaiset ottavat yhteyttä suoraan siihen ihmiseen tai virastoon, joka heidän asiaansa hoitaa.
- On tietenkin asioita, joissa otetaan yhteyttä luottamushenkilöihin, mutta kaikki riippuu siitä, keitä tunnetaan ja miten. Niiranen sanoo,että viestiä kunnalle pitäisi voida lähettää vaivatta.
- Aloitteen tekemisen tai palautteen antamisen pitää olla helppoa ja uskottavaa. Aloitelaatikon vierestä täytyy löytyä sekä paperia että toimiva kynä, muuten kuntalainen ei usko, että hänen mielipiteestään ollaan kunnassa oikeasti kiinnostuneita.
- Kun kuntalainen käy uimahallissa ja maksaa uimahallin maksun, hän ei välttämättä halua osallistua mihinkään uimahallin kehittämistyöryhmään. Mutta silloin, jos hänelle tulee joku kehittämisidea tai kysymys, on tavattoman tärkeää, että hän löytää jonkun paikan tai henkilön, mihin voi laittaa aloitteen, jotta se menisi eteenpäin.
Luottamushenkilöt ovat nykyisin ristiriitaisessa tilanteessa. He päättävät isoista asioista, mutta kuntalaiset haluavat tietää kuinka heille tärkeät ja läheiset pienet asiat ovat edenneet.
Lääkkeeksi Niiranen esittää avoimuutta, nöyryyttä, sitkeyttä ja pitkäjänteistä tiedottamista. Sellaista tiedottamista, jossa suunnitelmista ja niiden oletetuista seurauksista kerrotaan kuntalaisille mahdollisimman avoimesti.
- Toivon myös, ettei kunnan poliittisesta päätöksenteosta puhuttaisi tiedotusvälineissä ja lehtien palstoilla sanoin "likainen peli". Se jo itsessään sisältää oletuksen epämiellyttävästä taktikoinnista, jota jotkut pelaavat ja jotkut katsovat.
Sanavalinnat muokkaavat mielikuvia, eikä sivustakatsojaksi asettaminen ainakaan tue kuntalaisten kiinnostusta. Tiedotusvälineiden ohella eräs tärkeä tiedottamisen kanava ovat kaikki kunnan omat työntekijät, ja tämä puolestaan edellyttää sitä, että kunnan sisäinen viestintä toimii, painottaa Niiranen.
Lue myös artikkelit:
STT-VT
7.7.2000
