Vaasassa ei uskota pormestarin parantavan demokratiaa
Demokratia kunnallisessa päätöksenteossa ei aina toteudu niin hyvin kuin pitäisi, arvioivat vaasalaiset luottamushenkilöt ja virkamiehet. Tilanteen paranemiseen paljon puhutun pormestarimallin avulla he suhtautuvat kuitenkin varsin epäilevästi.
Vain yksi haastatelluista olisi valmis kokeilemaan
kokopäivätoimisiin
luottamushenkilöihin perustuvaa järjestelmää.
Vaasa on lähes 57 000 asukkaan kaupunki länsirannikolla.
Väestöstä neljännes
on ruotsinkielisiä. Valtuustossa on 51 jäsentä.
Kriittisimmin vaasalaista päätöksentekokoneistoa arvioivat
kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Håkan Nordman (r.) ja
varapuheenjohtaja Eino Sainio (vas.)
Maalahden entisen kunnanjohtaja Nordmanin mielestä suurin
ongelma on
virkamiehistön toiminta.
- Ennen kaikkea johtava virkamiehistö on liian hallitsevaa.
Sen toiminta ei vastaa
nykyisen kuntalain henkeä.
Jo 1960-luvulta lähtien kunnallispolitiikassa toiminut
Sainio taas murehtii tiedon
panttausta. Siihen syyllistyvät niin virkamiehet kuin
"kunnallishallinnon
harrastajatkin".
- Ne luottamushenkilöt, joilla on virkamiehistössä
puoluetovereita, saavat kyllä
tietoa. He eivät vain välttämättä kerro asioista muille.
Muut joutuvat kaivamaan
tiedot esiin omin voimin. Tietojen saaminen juuri asioiden
valmisteluvaiheessa on
kuitenkin oleellisen tärkeää, sillä juuri silloin asioihin
voi vaikuttaa.
Sanelua vai hyvää valmistelua?
Teknisen viraston päällikön pallilta
apulaiskaupunginjohtajaksi valittu Heikki
Vehkaojakaan ei pidä vaasalaisten
päätöksentekokoneistoa "kovin
konsensushenkisenä". Väitteitä virkamiesten vallankäytöstä
hän ei kuitenkaan
allekirjoita.
- Virkamiehiä on aina arvosteltu asioiden sanelemisesta.
Mutta jos joku päätös
tehdään virkamiehen esityksen mukaisesti, onko se sanelua
vai pelkästään
asioiden hyvää valmistelua, hän kysyy.
Myös apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandinin
mielestä päätöksenteko takkuaa
aika ajoin. Hän ei silti näe siihen sen erikoisempaa syytä
kuin normaalit
näkemyserot.
Ensimmäistä kauttaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa
istuva, mutta
pitkään lautakuntatyöskentelyyn osallistunut Hellevi
Lohva (kok.) sen sijaan
kokee niin asioiden valmistelun kuin päätöksenteonkin
sujuvan kiitettävästi.
Huolissaan hän on tavallisten kaupunkilaisten äänen
kuulumisesta.
- Aluekohtaiset huolet eivät aina tule päättäjien tietoon.
Tilannetta voisi korjata
järjestämällä kansanäänestyksiä esimerkiksi Internetin
avulla eri asuinalueita
koskevista tärkeistä kysymyksistä.
Puoluerajat katoamassa
Vaasan valtuuston puoluekartta on varsin kirjava.
Paikallisen värin siihen antaa
RKP. Puolueiden merkitys äänestyskäyttäytymisessä näyttää
kuitenkin
kadonneen lähes kokonaan. Valtuutettujen
äänestämiskäyttäytymistä on hyvin
vaikea ennustaa.
Hellevi Lohvaa ilahduttaa erityisesti puoluerajat ylittävä
yhteistyö, jota
vaasalaiset naispäättäjät ovat tehneet Nytkiksessä.
Lohva uskoo, että erilaisten kansalaisjärjestöjen merkitys
on kasvamassa myös
kunnallispolitiikassa.
- Vielä ensi syksyn vaaleihin ne tuskin kuitenkaan
ehdokkaita
asettavat.
Pormestari epäilyttää
Eduskunnassa tehdyn lakialoitteen mukaan kunnille pitäisi
antaa mahdollisuus
valita kunnanvaltuuston ja -hallituksen johtoon päätoiminen
luottamusmies,
pormestari, joka korvaisi kunnanjohtajan.
Vain Håkan Nordman olisi valmis kokeilemaan
pormestarimallia.
- Kunnanjohtajat tekevät politiikkaa ilman poliittista
vastuuta. Jos johtajat
valittaisiin avoimesti poliittisin tunnuksin tilanne olisi
selkeämpi. Tietysti on
olemassa vaara, että valta keskittyy liikaa, mutta
vaaleilla valittu pormestari
olisi kuitenkin riippuvainen kansan suosiosta.
Hellevi Lohva pelkää pormestarimallin tuovan mukanaan
populismia. Hän on
huolissaan myös mahdollisten pormestarien riittävästä
asiantuntemuksesta.
Bengt Strandin kaipaa pormestarikeskusteluun syvyyttä.
- Kukaan ei ole kertonut miten työnjako loppujen lopuksi
toimisi. Keskustelu
kyllä-ei -tasolla ei vie juuri mihinkään.
Strandinin varoittaa soveltamasta suoraan muualta
lainattuja malleja Suomeen.
- Esimerkiksi Keski-Euroopassa kunnat toimivat aivan
toisella tavalla kuin
Pohjoismaissa.
Selkeämpää kuvaa pormestarimalliin liittyvästä työnjaosta
kaipaa Heikki
Vehkaojakin. Hän ei usko poliittisen vastuun paranemiseen
vaaleilla valittujen
johtajien myötä.
- Kunnanjohtajat valitaan poliittisilla mandaateilla, mutta
politiikka he eivät tee.
Vaaleilla valitut johtajat olisivat paljon selvemmin vain
tietyn ryhmän kellokkaita.
Eino Sainiota koko pormestarikeskustelu huvittaa. Hän
ihmettelee, eikö vanhoista
kokemuksista ole opittu mitään.
- Ennen vuoden 1977 kunnallislakiuudistusta kunnanjohtajat
toimivat
valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina. Heille
keskittyi hyvin paljon valtaa.
Systeemin epädemokraattisuutta korjattiin antamalla
puheenjohtajuus
luottamushenkilöille. Tuoreimman lakiuudistuksen jälkeen
kunnat voivat itse
päättää, toimiiko puheenjohtajana kunnanjohtaja vai
luottamushenkilö. Kaikesta
on jo kokemusta, joten mihin pormestarimallia vielä
tarvitaan?
STT-VT
7.7.2000
Politiikka -sivulle
|