Siilinjärven valtuustosta vetäydytään liian nopeasti
Pohjois-Savossa Siilinjärvellä kunnallispolitiikan ongelmaksi koetaan se, että valtuutetut kyllästyvät nopeasti luottamustehtäväänsä. Vajaan 20 000 asukkaan kunnassa on 43 valtuutettua.
- Yksi tai kaksi kautta jaksetaan olla valtuustossa ja sitten jäädään pois, kummastelee yhtäjaksoisesti valtuustossa vuodesta 1961 istunut Teuvo P. Pirhonen (sd.).
Valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Maija-Liisa Räisänen (kesk.) kaipaa luottamushenkilöiden työhön pitkäjänteisyyttä. Hän muistuttaa, että hankkeen vireille paneminen ja sen toteuttaminen saattaa kestää jopa vuosikymmeniä kunnallispolitiikassa.
- Monet kyllästyvät, koska eivät mielestään saa mitään aikaan. Esimerkiksi valtuustoaloitteiden toteuttaminen riippuu kunnan rahatilanteesta, ja hankkeet asetetaan kiireellisyysjärjestykseen, Räisänen sanoo.
"Itsepäisiä" esittelijöitä
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Pirhonen arvelee, että valtuutetut turhautuvat ja jättävät sen takia luottamustoimensa. Hänen mielestään valtuutettuja turhauttaa se, että valtuuston istunnoissa kiistellään pienistä asioista, kun taas suuret ja runsaasti rahaa vievät hankkeet hyväksytään nuijan kopautuksella.
Pirhonen on havainnut, että valtuutetut kokevat menettäneensä päätösvaltaa valmisteleville virkamiehille, joista pidetään oikeastaan aika .
- Tosiasia on, että virkamiehillä on tänä päivänä paljon valtaa. Meillä on erittäin pätevät ja hyvät virkamiehet, jotka ovat "itsepäisiä" esittelijöitä ja tuovat asian uudestaan esille hyväksyttäväksi, Pirhonen sanoo.
Seminaareissa voisi vaikuttaa
Keskustan valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Maija-Liisa Räisänen ei näe asiaa aivan samoin. Hänen mielestään valtuustoon tuodaan hyvin ja perusteellisesti valmisteltuja asioita ja hankkeita, joten niiden hyväksyminen on mutkatonta.
- Siilinjärvellä on opittu järjestämään valtuutetuille strategia- ja palauteseminaareja. Niissä luodaan toimintalinjat, joita virkamiesten on noudatettava, Räisänen muistuttaa.
Siitä Pirhonen ja Räisänen ovat yhtä mieltä, että osanottoaktiivisuus seminaareihin voisi olla aktiivisempaa. Se harmittaa kokeneita kunnallispoliitikkoja, sillä yhteisissä tilaisuuksissa jokainen valtuutettu voi tuoda esille omat näkemyksensä jo asioiden valmisteluvaiheessa.
Kunnallisvaalit eivät kiinnosta
Siilinjärveläiset eivät ole järin innokkaita äänestäjiä kunnallisvaaleissa, sillä äänestysprosentti on yleensä Pohjois-Savon alhaisimpia. Uurnilla käy kunnallisvaaleissa 60-70 prosenttia äänioikeutetuista.
Sen sijaan viime talven presidentinvaaleissa kiinnostus oli huomattavasti parempi, sillä äänestysaktiivisuudessa päästiin 80:een prosenttiin.
- Kyllä siilinjärveläiset ovat kiinnostuneita kunnallispolitiikasta, mutta vielä enemmän voisi mielenkiintoa olla. Ihmiset ottavat kylällä hihasta kiinni ja antavat palautetta, joskus positiivista ja toisinaan kritiikkiä, Räisänen kertoo.
Ryhmäkuri ei sido luottamushenkilöitä
Pirhosen ja Räisäsen mukaan siilinjärveläisessä kunnallispolitiikassa ei ole ehdotonta ryhmäkuria, joka täydellisesti sitoo valtuutettuja. Räisänen sanoo, että eri mieltä saa olla ja äänestää voi eri tavalla kuin ryhmätoverit, jos kertoo kantansa ennakkoon.
Kunnallispolitiikan veteraani Pirhonen vetäytyy tämän valtuustokauden jälkeen tehtävästään. Tulevissa kunnallisvaaleissa hän ei enää asetu ehdolle, vaan jättää politiikan nuoremmille.
- En ole kyllästynyt. Vetäytymiseni johtuu siitä, että ikää on paljon. Täytän tänä vuonna 67 vuotta, Pirhonen perustelee ratkaisuaan.
STT-VT
7.7.2000
