Tuore tutkimus: Kiinteistöveron korottaminen ongelmallista
Kiinteistöveron olennainen kiristäminen ja veropohjan laajentaminen voi olla ongelmallista Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan.- Muutokset kuntien nettohyödyissä voivat olla sattumanvaraisia tai jopa ristiriitaisia. Kuntien tulojen lisäämiseen kiinteistöverotuksen avulla liittyy monia seikkoja, jotka voivat eriarvoistaa kuntia.
- Varsinkin valtionosuuksien tasausjärjestelmä voi sumentaa kiinteistöverojen korottamisen vaikutukset, todetaan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen, PTT:n tutkimuksessa.
PTT:n tutkimuksessa on selvitetty yksityiskohtaisesti nykyisten kiinteistöverojen kertymät maan eri osissa, niihin liittyvät kuntien väliset verovirrat sekä tarkasteltu kiinteistöveron kiristämisen seurauksia.
Erityishuomiota on kiinnitetty kiinteistöveron ja valtionosuusjärjestelmän välisiin yhteyksiin, kiinteistöjen arvostuseroihin sekä kiinteistöveropohjan mahdolliseen laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. Tutkimus perustuu todellisiin verotusarvoihin ja -tietoihin.
Pääkaupunkiseudulta paljon kiinteistöveroja muualle
Kiinteistöverotulot ovat hyvin keskittyneitä, sillä 20 eniten kiinteistöveroa saavaa kuntaa saa puolet kaikista kiinteistöveroista.
Kuntatalouden kannalta suhteellisesti suurin merkitys kiinteistöveroilla on voimalaitoskunnissa ja loma-alueilla, eli rannikolla, Järvi-Suomessa ja suurten jokien varsilla.
Pienin merkitys kiinteistöverotuksella on yleensä alkutuotantokunnissa, joissa ei ole kovin paljon loma-asutusta.
Kiinteistöveron maksajat ovat pääosin kiinteistön sijaintimaakunnasta. Pääkaupunkiseutu on kuitenkin poikkeus, sieltä maksetaan paljon kiinteistöveroja muualle Suomeen.
Tutkimuksessa todetaan, että kiinteistöverotuksen kiristämisen hyödyt ja haitat jakautuisivat varsin epätasaisesti kuntien kesken eivätkä läheskään aina kaventaisi alue-eroja. Lopputulos riippuu ratkaisevasti valtionosuuksien tasausjärjestelmästä.
Kiinteistöveron olennaiseen kiristämiseen ja veropohjan laajentamiseen liittyykin tutkimuksen mukaan melkoisia ongelmia.
- Valtionosuuksien tasaussääntöjen takia muutokset kuntien nettohyödyissä olisivat usein sattumanvaraisia tai jopa ristiriidassa toimenpiteen varsinaisen tavoitteen kanssa.
- Myös havaitut sattumanvaraisilta vaikuttavat erot verotusarvojen määräämisessä aiheuttavat sitä enemmän ongelmia, mitä ankarampi verotus on, tutkimuksessa todetaan.
Verotuksen kiristäminen edellyttäisi siten verotusarvojen määräytymisen nykyistä suurempaa yhdenmukaisuutta, PTT toteaa.
Kiinteistövero lisäisi metsätalouden verorasitusta
Verotulojen tasausjärjestelmän takia vain osa hyödystä kiinteistöveron ulottamisesta metsään menisi metsävaltaisille kunnille. Huomattava osa hyödystä menisi kunnille, joissa metsää on melko vähän, jos lainkaan.
Julkisuudessa ehdotettu kiinteistöveron samanaikainen poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsisi PTT:n mukaan menetyksiä monille verraten köyhille kunnille, joissa on vähän metsää tai nykyisen kiinteistöveron piirissä olevaa kiinteistöomaisuutta.
PTT:n tutkijat toteavat lisäksi, että jos metsätalousmaata kiinteistöverotettaisiin ilman, että vero olisi vähennettävissä muista veroista, metsätalouden verorasitus kiristyisi selvästi.
Vaikka muussakin elinkeinotoiminnassa on mahdollista, että tuotannossa käytettyä kiinteistöä sekä kiinteistöverotetaan että tuloverotetaan, niin metsätaloudessa kiinteistöverorasitus olisi lähes kolminkertainen muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna.
Tutkimuksen osaraportit julkaistiin maanantaina ja ne ovat tehneet tutkijat Max Arhippainen ja Perttu Pyykkönen. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS). Tutkimuksen pääraportti julkaistaan alkusyksystä.
IA
7.7.2000
