Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Duisenberg vaatii julkisten menojen tarkkailua
Euroopan keskuspankki päätti torstaina olla nostamatta ohjauskorkoaan. Keskeinen ohjauskorko eli perusrahoitusoperaation korko on siis edelleen 4,25 prosenttia.
EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg kertoi päätöstä seuranneessa lehdistötilaisuudessa olevansa huolissaan lavean rahamäärän eli M3:n tarjonnan kasvusta. Maalis-toukokuussa M3:n tarjonta kasvoi 6,3 prosenttia jääden kauas EKP:n asettamasta 4,5 prosentin tavoitetasosta.
Lavean rahan sekä suppeamman M1:n tarjonnan voimakas kasvu yhdessä lisääntyneen yksityiselle sektorille tarjotun luotonannon kanssa viestii Duisenbergin mukaan rahan tarjonnan olleen toukokuussakin runsasta.
Viimeaikaisten talouslukujen perusteella Euroopan talouskasvu on vankkaa. Kehityssuunta euroalueen ulkopuolella vaikuttaa edelleen positiivisesti emu-alueen talouskasvuun, arvioi Duisenberg. Euroalueen kasvunäkymät pysyvät hänen mukaansa positiivisina.
Lisäksi Duisenberg painottaa palkkamalttia sekä työmarkkinoiden rakenteellista uudistamista avaimena talouskasvulle ja työttömyyden alenemiselle. Raaka-aineiden hintojen nousu sekä yhteisvaluutta euron alhainen taso saattavat vaikuttaa tuleviin inflaatiolukuihin, hän lisäsi.
Pääjohtaja painotti vielä finanssipolitiikan kireyden tärkeyttä emun asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
EKP piti ohjauskorkonsa 4,25 prosentissa
Euroopan keskuspankki ei kiristänyt rahapolitiikkaansa torstaina. Keskeinen ohjauskorko eli perusrahoitusoperaation korko on siis edelleen 4,25 prosenttia.
Talletuskorko pysyy 3,25 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 5,25 prosentissa.
EKP nosti kuukausi sitten korkoja puoli prosenttiyksikköä, mikä oli enemmän kuin markkinoilla yleisesti silloin odotettiin. EKP on nostanut korkoja viime marraskuusta viidesti. Seuraavan kerran EKP:n odotetaan puuttuvan ohjauskorkoonsa syksyllä.
Myös Englannin keskuspankki ilmoitti torstaina jättävänsä oman ohjauskorkonsa ennalleen kuuden prosenttiin tasolle, jolla se on ollut jo viisi kuukautta.
Euromaiden tuottajahintojen nousu kiihtynyt
Euroalueen tuottajahinnat nousivat toukokuussa keskimäärin 0,8 prosenttia huhtikuun lukemista. Vuoden takaiseen nähden tuottajahintaindeksi oli toukokuussa 6,5 prosentin nousussa, kun se huhtikuussa oli vielä 5,8 prosenttia, ilmeni EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tiedoista.
Tuottajahintojen nousu oli nopeampaa kuin markkinoilla yleisesti odotettiin. Hintojen nousuvauhti oli näin nopeata edellisen kerran viime vuoden heinäkuussa.
Eniten tuottajahinnat nousivat Ranskassa sekä Suomessa. Molemmille kirjattiin toukokuulle 1,3 prosentin kasvulukemat. Hitainta hintojen kasvu oli Espanjassa, missä muutos oli kuukausitasolla 0,4 prosenttia.
Koko EU-alueella tuottajahintaindeksi nousi hieman euroaluetta hitaammin, kuukausitasolla 0,7 prosenttia ja vuositasolla 5,7 prosenttia.
Duisenberg hillitsi odotuksia EKP:n talousennusteista
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Wim Duisenberg varoitteli keskiviikkona, että EKP:n kokoamat ennusteet talouskasvusta eivät tule olemaan tyhjentäviä. Duisenberg vahvisti, että keskuspankin tavoitteena on aloittaa talousennusteiden julkaiseminen tämä vuoden loppupuolella.
Duisenberg kommentoi asiaa esitellessään keskuspankin vuosikertomuksen EU:n parlamentille keskiviikkona. Parlamentin mietinnössä viitattiin Duisenbergin viime syksyiseen lupaukseen julkistaa makrotaloudellisia ennusteita.
- EKP:n julkistamaa ennustetta ei pidä nähdä lääkkeenä kaikkiin niihin haasteisiin, joita EKP uutena instituutiona kohtaa monikielisessä ja -kansallisessa ympäristössä, Duisenberg sanoi Strasbourgissa.
Duisenberg huomautti, että ennusteiden ongelmana on epävarmuus ja niiden nopea vanhentuminen taloustilanteen muuttuessa.
EU:n perussopimuksen mukaan EKP raportoi toiminnastaan neljännesvuosittain. Talousennusteita keskuspankki on tehnyt tähänkin asti euromaista kokoamansa tiedon pohjalta, mutta pankki on pitänyt ne omana tietonaan.
Euroalueen 11 maan kansalliset keskuspankit ovat yhä laatineet omia ennusteitaan. Esimerkiksi Suomen Pankki julkistaa ennusteen talousnäkymistä kahdesti vuodessa.
Saksalaisen Alexander Radwanin laatimassa parlamentin mietinnössä huomautetaan, että euroalueella pankit pystyvät antamaan 10 vuoden lainoja noin prosenttiyksikön alhaisemmalla korolla kuin Yhdysvalloissa.
Parlamentissa ilmaistiin tyytyväisyys EKP:n talouspolitiikkaan ja etenkin hintavakauden säilyttämiseen viime vuonna. Duisenberg vakuutti, että keskuspankki puuttuu hintojen nousupaineisiin jatkossakin varhaisessa vaiheessa.
- Odotamme inflaation pysyvän noin kahdessa prosentissa, Duisenberg sanoi. Duisenberg viittasi myös Tanskassa syyskuun lopulla järjestettävään kansanäänestykseen liittymisestä EU:n rahaliittoon. Pääjohtaja toivoi Tanskan äänestävän rahaliiton puolesta ja totesi maan hoitaneen hyvin velvoitteensa valuuttakurssimekanismin ERM2:n jäsenenä.
Venäjä lyhentää velkaansa IMF:lle 240 miljoonalla dollarilla
Venäjän valtionvarainministeriö on päättänyt lyhentää Venäjän velkaa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Uutistoimisto Itar-Tassin mukaan velkaa lyhennetään heinäkuussa noin 240 miljoonalla dollarilla eli noin 1,5 miljardilla markalla.
Ensimmäinen maksuerä 120 miljoonaa dollaria suoritetaan keskiviikkona. Kaksi muuta 60 miljoonan dollarin suuruista erää maksetaan heinäkuun 10. ja 11. päivänä.
Tänä vuonna Venäjä aikoo maksaa IMF:lle kaikkiaan 3,6 miljardia dollaria.
Nokia toimittaa GPRS-järjestelmiä Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan
Nokia on sopinut kolmen suuren eurooppalaisen matkapuhelinoperaattorin kanssa GPRS-järjestelmän toimittamisesta. Nokia toimittaa järjestelmän saksalaiselle E-Plussalle, hollantilaiselle KPN:lle sekä tanskalaiselle Tele Danmarkille.
Nokia ei julkista tilausten hintoja. Summat ovat kuitenkin pienempiä kuin kokonaisverkkojen toimituksissa, joissa liikutaan miljardiluokassa.
Toimitukset Saksaan ja Hollantiin alkavat jo tässä kuussa. E-Plus ja KPN kehittävät yhdessä GPRS-pohjaisia langattomia Internet-palveluita, jotka toimivat molemmissa maissa. Lisäksi ne tuovat nykyiset wap-palvelut GPRS-verkkoon.
GPRS-järjestelmä tuo matkapuhelinverkkoon jatkuvasti päällä olevat datapalvelut, kuten Internetin ja sähköpostin. Nokiassa uskotaan, että lähes kaikki GPRS-operaattorit tulevat hankkimaan järjestelmän. Nokia on toimittanut GPRS-järjestelmiä tähän mennessä yli 40 operaattorille.
Deutsche Telecomille 51 prosenttia Slovakian puhelinyhtiöstä
Deutsche Telecom ostaa 51 prosentin osuuden Slovenske Telekomunikaciesta, kertoi Slovakian telekommunikaatioministeriö viime tiistaina.
DT voitti tarjouskilvan miljardin euron tarjouksellaan. Slovenske Telekomunikacie on Slovakian valtion omistama telealan yritys, jolla on monopoliasema maan kiinteiden puhelinliittymien tarjoajana.
- Deutsche Telecomin tarjous oli kokonaisuudessaan miljardi euroa. Tästä summasta 400 miljoonalla eurolla kasvatetaan ST:n pääomaa ja loput 600 miljoonaa menee valtiolle, tiedotti ministeriö.
Ministeri Josef Macejkon mukaan sopimus on määrä allekirjoittaa heinäkuun 17. päivän jälkeen ja rahat vaihtavat omistajaa ennen 21. päivää.
Ministeriön mukaan Deutsche Telecomin on investoitava miljardi euroa ST:hen kolmen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimukseen kuuluu myös useita muita ehtoja.
Koonnut: VT
7.7.2000
