"Nuoriso ei ole vieraantunut kesämökkielämästä"
Kesämökkiväen edessä sukupolvenvaihdos
Suomen nuoriso ei ole vieraantunut luonnosta ainakaan sikäli, että kesämökkielämä kiinnostaa myös nuoria kaupunkilaisia. Olemme edelleen kesämökkikansaa.- Vinkkelistämme tulevaisuus näyttää lupaavalta. Myös kaupunkien nuori sukupolvi on mökkielämästä kiinnostunut, korostaa Honkarakenne Oy:n myyntipäällikkö Kari Tunttunen. Hän kertoo odottavansa, että rantojen mökkiväki käy läpi nuorennusleikkauksen kahdellakin tapaa.
- Uskon, että loma-asuntojen hankkiminen vertautuu siihen, missä iässä rakennetaan omakotitaloja. Nyt omakotitaloja tekevät selvästi aiempaa nuoremmat suomalaiset. Tämän myötä myös loma-asunnon rakentajan keski-ikä laskee lähiaikoina.
Tähän asti kesämökin rakentaja on ollut yleisimmin 45-55-vuotias.
Toinen syy mökkiväen sukupolvenvaihdokseen on se, että suuret ikäluokat alkavat tulla kesämökkeilynsä päähän.
- Ilmiö näkyy jo nyt siinä, että sukupolvenvaihdoksen myötä kesämökkejä saneerataan paremmiksi ja laajennetaan. Loma-asuntojen saneerausmarkkinat ovat nyt jopa suuremmat kuin niiden uudisrakentaminen, mökkikauppias muistuttaa.
Erakkotupa menneisyyttä?
Tunttusen mukaan lomamökkeilyn luonne on muuttunut 1990-luvun mittaan.
- Aiemmin moni halusi mökin, jossa ei asunut ketään naapureita monen kilometrin säteellä. Nyt haetaan luonnonrauhan ohella myös yhteisiä aktiviteetteja.
Tunnettu muutostrendihän on se, että loma-asuntojen vuotuiset käyttöajat ovat Suomessa pidentyneet. Sitä kautta mökki on muuttunut pikemminkin kakkosasunnoksi, jonka varustelu- ja mukavuustasolta odotetaan aiempaa enemmän.
- Muutos heijastuu myös siihen, että loma-asuntomarkkinoiden rahallinen arvo kasvaa, vaikka rakennettavien mökkien määrä ei lisäänny. Loma-asunnot ovat aiempaa kalliimpia.
Tunttunen myöntää, että esimerkiksi alkukesän loma-asuntomessuilla Ähtärissä "saatettiin jopa lyödä hieman yli" - moni esillä ollut loma-asunto kipusi miljoonahintaan.
Mökiltä odotetaan parempia mukavuuksia myös sen vuoksi, että joistakin maalaiselämän piirteistä nuori sukupolvi on kiistatta vieraantunut: ulkovessa olisi joltinenkin kulttuurishokki ja liian eksoottinen tuttavuus.
Körötellen pidemmällekin
Suomalainen on nyt valmis köröttelemään mökille pitemmän matkan kuin takavuosina. Viimeksi tehdyissä tutkimuksissa matka kotoa loma-asunnolle oli keskimäärin alle 150 kilometriä.
- Matkat mökille ovat kuitenkin kasvamassa. Uudet mökkirannat eivät valitettavasti ole uusiutuva luonnonvara.
Näyttää siltä, että mikäli mökille asetetuissa toiveissa täytyy joustaa, ensin joustetaan matkasta. Sitä tärkeämpiä ovat ykköskriteeri eli mökin sijainti järven rannalla ja kakkosena varustetaso.
Haluttuja kesämökkiseutuja ovat Saimaan altaan ympäryskunnat, esimerkiksi Mikkelin lähiseutu. Vetovoimaisia ovat toki myös Helsingin, Turun ja Tampereen lähialueet, mikäli sieltä mökkipaikan onnistuu vielä saamaan.
- Loma-asuntojen rakentamisen suosikkikohdehan on Kuusamo. Tämän on kuitenkin pikemmin Rukan luoman talvisesongin kuin kesän mökkitarpeen vaikutusta, Tunttunen täsmentää.
Ei ulkomaalaisten ryntäystä
Pelko siitä, että ulkomaalaiset ostaisivat Suomen mökkirannat, on osoittautunut turhaksi. Lain muutos salli ulkomaalaisille maan omistamisen Suomesta 1990-luvulla.
- Ulkomaalaisten mökkirakentaminen on jo vähentynyt siitä, mitä se oli alussa 1990-luvulla, Kari Tunttunen muistuttaa.
Tilastokeskuksen viimeksi valmistuneen tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 1998 lopussa kaikkiaan 434 782 loma-asuntoa. Uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui tuon vuoden aikana 4 977.
STT-IA
7.7.2000
