Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Heinonen: Kehitysmaat mukaan tietoyhteiskuntaan



Kehitysmaiden tulisi jatkossa päästä osalliseksi tietoteknologian hyödyistä. Jos kehitysmaita ei tuoda osaksi globaalia tietoyhteiskuntaa, seuraukset ovat haitalliset koko maailmankaupalle ja kehitysmaiden talouskehitykselle. Tällöin maailmaan voi syntyä uusi digitaalinen kuilu, totesi liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) puhuessaan YK:ssa.


Heinonen kertoi Suomen näkemyksistä informaatioteknologiasta ja tietoyhteiskunnasta ECOSOC 2000-kokouksessa New Yorkissa torstaina. ECOSOC on YK:n talous- ja sosiaaliasioiden komitea.

Heinonen pohti puheenvuorossaan, kuinka tietoteknologian hyödyt kohdistuisivat oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti kansakuntiin ja kansalaisiin. Heinonen kannattaa YK:n aloitteellisuutta globaalin tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edistämiseksi.


Lupahuutokaupat vääristävät kilpailua

Heinosen mukaan valtion tehtävänä on luoda toimintaedellytykset viestintäteknologisille markkinoille. Näin taataan hänen mukaansa palvelujen laaja saatavuus, laadukkuus ja edullisuus.

- Olenkin hieman huolestunut tavasta, jolla kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoja on lähdetty kehittämään toimilupahuutokaupalla.

- Se voidaan nähdä yhtenä verotuksen muotona, joka väistämättä vaikuttaa myöhemmin käyttäjän maksamiin hintoihin, Heinonen sanoi.

Heinosen mukaan lupahuutokaupat suosivat epätervettä kilpailua ja keskittymistä, koska vain suurimmat yritykset pystyvät osallistumaan kilpaan.
- Tämä estää myös kehitysmaiden mahdollisuuksia hyötyä viestintäteknologian kehityksestä, hän sanoi.

- On vaarana, että globaalitalouteen muodostuu nykyisten jakojen rinnalle digitaalijako, jossa osa maailmasta jää uuden teknologian hyötyjen ulkopuolelle, liikenneministeri varoitti.


Kehitysmaat mukaan IT-markkinoille

- Aidon tietoyhteiskunnan luomiseksi on panostettava ennen kaikkea koulutukseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, Heinonen korosti.

Heinosen mukaan nykyisessä globaalitaloudessa ei yksikään valtio voi jättää näitä panostuksia tekemättä, jos halutaan parantaa kansalaisten elintasoa.

- Valtiovallan tulisi kehittää julkisia sähköisiä palveluja ja rohkaista paikallistason osallistumista tietoyhteiskuntaan.

Heinonen muistutti, että viestintäteknologisen infrastruktuurin luomisessa tarvitaan yksityissektoria.

- Valtiovallan roolina on avustaa yksityissektoria edesauttamalla kilpailua ja markkinoiden vapautumista. Erityisesti kehitysmaille on tärkeää, että paikalliset yritykset pääsevät mukaan IT-markkinoille.

Heinosen mukaan tarvitaan yhteisiä sääntöjä, jotka luovat puitteet maailmanlaajuisille tietoteknologiamarkkinoille.

- Yhteisten puitteiden luomisessa tarvitaan viranomaisten, liike-elämän ja järjestö-jen yhteistyötä. YK:lla on luonteva rooli tuoda kehitysmaiden näkemyksiä esiin tässä vuorovaikutuksessa, Heinonen linjasi.


Kahdella kolmasosalla matkapuhelin

Heinonen esitteli ECOSOC:lle myös Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja viestintäteknologiaa. Syksyyn mennessä jo 70 prosenttia suomalaisista käyttää matkapuhelinta ja joka neljännellä kotitaloudella on Internet-liittymä.

Heinosen mukaan Suomen tietoteknologian edistyksellisyyttä selittää keskeisesti viisi tekijää.

Näitä ovat hänen mukaansa avoin kilpailu telemarkkinoilla, korkea koulutustaso, valtiovallan ja yksityisyritysten määrätietoinen panostus tietoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, hyvin toimiva sääntely-ympäristö sekä eri yhteiskunnallisten toimijoiden laaja yhteistyö.

Heinonen kertoi myös Suomen tietoyhteiskuntastrategiasta. Suomen nykyinen hallitus korostaa erityisesti digitaalisen sisältöteollisuuden, sähköisen kaupankäynnin ja hallinnon sähköisen asioinnin edistämistä.

IA
7.7.2000


Ulkomaat -sivulle