Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti



Halonen perää Natolta vastuuta laajenemisessa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen perää puolustusliitto Natolta vastuullisuutta, kun se päättää uusien jäsenmaisen ottamisesta. Sunnuntain Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa Halonen korosti, että Naton sopii miettiä, mitä jäsenyys merkitsee yksittäisille maille ja alueelle.

Presidentin mukaan erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan liittyminen Natoon vaikuttaisi Euroopan ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Baltian maiden jäsenyys olisi hänen mielestä Suomelle "hyvinkin tärkeä asia".

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on Halosen mukaan oleellisinta keskittyä nyt siihen, mitä tapahtuu Euroopan puolustusulottuvuudelle. Presidentti ilmoitti olevansa valmis kuuntelemaan EU:ssa kiihtyvää keskustelua yhteisestä puolustuksesta ja niin sanotun joustavuuden ulottamisesta puolustuskysymyksiin


Suominen: Baltian Nato-jäsenyys ei Suomen etujen mukaista

Europarlamentaarikko ja kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ilkka Suominen on sitä mieltä, että Baltian maiden Nato-jäsenyys ei olisi Suomen kansallisten etujen mukaista.

- En näe mitenkään, että jäsenyys palvelisi Suomen etuja. Baltian maat tekevät silti ratkaisunsa itse. Terve kansallinen itsekkyys pätee joka paikassa, Suominen sanoi Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa torstaina.

Baltian maiden Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomeen riippuisivat Suomisen mielestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Jos tilanne on rauhallinen, jäsenyys ei hänen mielestään vaikeuttaisi Suomen asemaa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen peräsi hiljattain Natolta vastuuta, kun se ottaa uusia jäseniä.

- Emme tietysti pysty opettamaan Natoa, mutta Halonen ajattelee asiaa Suomen kannalta, Suominen sanoo. Suomisen mukaan Venäjä vastustaisi Baltian maiden Nato-pyrkimyksiä loppuun saakka.


Sasi ministeriksi valtioneuvoston kansliaan

Tasavallan presidentti määräsi ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) heinäkuun alusta ministeriksi käsittelemään myös valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita. Samalla valtioneuvosto vahvisti valtioneuvoston jäsenten työnjaot valtioneuvoston kansliassa ja ulkoasiainministeriössä.

Työnjaon mukaan ministeri Sasi käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan Eurooppa-neuvostoon liittyviä asioita, valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevia asioita eikä valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unioniin liittyviä nimitysasioita.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) käsittelee muut valtioneuvoston kanslialle kuuluvat asiat.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.), ulkomaankauppaministeri Sasin, puolustusministeri Jan- Erik Enestamin (r.) ja ympäristöministeri Satu Hassin (vihr.) välinen työnjako ulkoasiainministeriössä sujuu niin, että Sasi käsittelee kauppapoliittiselle osastolle kuuluvat asiat.

Hassi puolestaan käsittelee kehitysyhteistyöosastolle kuuluvat asiat, Enestam Pohjoismaisen yhteistyöministerin sihteeristölle kuuluvat asiat ja koordinoi lähialuepolitiikkaa. Tuomioja käsittelee muut ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kukin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa.


Ulkoasianministeriö avasi uudet verkkosivut.

Sivut ovat ulkoasianministeriön tuottaman informaation ja palveluiden jakelukanava, joka on suunnattu sekä oman maan kansalaisille että ulkomaalaisille.

Sivut tuotetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja osa aineistosta julkaistaan myös saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi

Alkuvaiheessa palvelu painottuu uutis- ja ajankohtaistiedon välittämiseen tiedotusvälineille sekä ministeriön organisaatio- ja yhteystietoihin. Verkkosivuilta löytyvät Suomen ajankohtaiset ulkopoliittiset kannanotot sekä muuta asiakirja-aineistoa.

Uutis- ja ajankohtaisosioon kehitetään jatkossa tiedotusvälineille tarkoitettu extranet-liittymä, joka toimii samoin kuin EU-puheenjohtajuussivuston yhteydessä.

Ensi syksyn aikana ulkoministeriö panostaa palvelusivuihin. Ne antavat tietoa ulkoasianhallinnon toimialaan liittyvistä viranomaistehtävistä kuten passi- ja viisumiasioista sekä konsulipalveluista.

Ulkoasianministeriön kaksi muuta ulkoista verkkosivustoa, virtual.finland.fi ja global.finland.fi, säilyvät toistaiseksi ennallaan. Virtual Finland ja sen Newsroom toimivat Suomen ulkomaille suunnattuna verkkolehtenä ja yleisen Suomi-tiedon lähteenä. Global Finland välittää tietoa kehitysyhteistyöstä.

Formin.finland.fi -palvelua ylläpitää ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosastolla toimiva verkkotoimitus.

Koonnut: VT
7.7.2000


Politiikka -sivulle