Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Putinin kauden alku on ollut ristiriitainen



Vladimir Putin on aloittanut Venäjän presidenttinä ristiriitaisesti, arvioivat monet venäläiset asiantuntijat. Putinin valinnasta on nyt kulunut 100 päivää ja presidenttiin kriittisesti suhtautuva Sevodnja-lehti julkaisi omien arvioittensa lisäksi monien politiikan ja talouden asiantuntijoiden mielipiteitä.


Sevodnja toteaa, ettei Putin ole jatkanut edeltäjänsä linjaa, vaan on lähdössä selvästi omille teilleen. Kun Boris Jeltsin ensimmäisinä kuukausinaan rajoitti armeijan ja KGB:n valtaa, Putin on lisännyt sekä armeijan että KGB:n seuraajan FSB:n valtaa. Putin on hyökännyt sekä talouden voimamiehiä että julkista sanaa vastaan.


Tavoitteena vallan vahvistaminen

Putinin tärkein tavoite on valtiovallan luominen, arvioi lehdessä Tehokkaan politiikan säätiön johtaja Gleb Pavlovski. Putin haluaa keskittää valtaa itselleen ja siksi hän yrittää vähentää liittovaltion aluejohtajien valtaa. Samalla hän on joutunut ristiriitaan kuvernöörien ja alueiden presidenttien kanssa.

Aluejohtajista koostuva parlamentin ylähuone hylkäsi Putinin lakiesityksen, jolla kuvernöörien valtaa olisi selvästi vähennetty.

Putinilla ei ole täsmällistä uudistusohjelmaa, sanoo puolestaan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Rjabov. Siksi hän on ryhtynyt improvisoimaan, Rjabov sanoo ja pitää yhtenä esimerkkinä aluehallinnon uudistusta.

Poliittisen teknologian keskuksen johtaja Igor Bunin sanoo, että Putinin virheet johtuvat hänen ensimmäisistä menestyksistään. Hän sai parlamenttiin haluamansa enemmistön ja voitti vaalit selvästi, mutta nyt tulevat ensimmäiset vastoinkäymiset.

Putin ajatteli, että muutoksia ja uudistuksia voi tehdä hyvin nopeasti. Monet hänen aloitteensa ovat kuitenkin ajattelemattomia, Bunin sanoo.


Taloudessa suuria uhkakuvia

Sevodnja-lehti arvioi myös talouskehitystä Putinin kauden alkuaikoina ja toteaa, ettei se ole niin hyvä, miltä näyttää. Lehti toteaa, että öljyn korkea maailmanmarkkinahinta on tuonut Venäjälle valtavasti dollareita, mutta se ei ole kääntänyt taloutta pysyvään kasvuun. Toukokuussa teollisuuskasvu on taas kääntynyt laskuun.

Lehti toteaa myös, että Putin lupasi vaalien alla, että valtion virkailijoiden palkkarästit maksetaan. Ne maksettiinkin lähes kaikki ennen vaaleja, mutta toukokuussa on tullut taas uusia rästejä. Venäjän väestön reaalitulot ovat viime kuukausina hieman laskeneet ja lisääntynyt inflaatiovauhti uhkaa laskea niitä edelleen.

Politiikka-säätiön johtaja Vjatsheslav Aleksejevitsh kirjoittaa puolestaan Nezavisimaja gazetassa, että vallan keskittäminen ei välttämättä tuo hyviä tuloksia.
- Jos käy sotaa kaikkia vastaan, valtion vakaus voi helposti kärsiä, Aleksejevitsh kirjoittaa.

Aleksejevitsh toteaa myös, että suurteollisuus tuntee olevansa vaarassa. Siksi se ei uskalla toimia täydellä teholla omassa maassa.


Ulkopolitiikassa uusia avauksia

Ulkopolitiikassa Putin on aloittanut uuden ajan, Sevodnja toteaa. Hän loi heti hyvin lämpimät suhteet Britannian Tony Blairiin. Sen sijaan suhteet Ranskaan ovat viilentyneet entisestä.

Putin osoitti lännelle hyvää tahtoa ajamalla strategisia aseita vähentävän Start-2 -sopimuksen ratifioinnin läpi duumassa, mutta toisaalta hän kieltäytyy neuvottelemasta amerikkalaisten kanssa ohjustorjuntasopimuksen muuttamisesta.

Putin on osoittanut myös erityisen suurta kiinnostusta itäsuhteisiin. Hänen matkastaan Japaniin, Kiinaan ja Pohjois-Koreaan odotetaan uutta avausta ja vastapainon luomista länsisuhteille.

Putin on monen venäläisen tutkijan mielestä osoittanut kuitenkin pyrkivänsä liberaaliseen talouspolitiikkaan. Samalla hän haluaa vahvistaa valtiovaltaa ja oman valtaansa.

Monet huomauttavat kuitenkin, ettei Putin ole vielä paljastanut päämääriään. Vasta tämän vuoden lopulla voidaan sanoa tarkemmin, mihin Venäjän uusi presidentti tähtää.

STT-VT
7.7.2000


Ulkomaat -sivulle