Putinin kauden alku on ollut ristiriitainen
Vladimir Putin on aloittanut Venäjän presidenttinä ristiriitaisesti, arvioivat monet venäläiset asiantuntijat. Putinin valinnasta on nyt kulunut 100 päivää ja presidenttiin kriittisesti suhtautuva Sevodnja-lehti julkaisi omien arvioittensa lisäksi monien politiikan ja talouden asiantuntijoiden mielipiteitä.
Sevodnja toteaa, ettei Putin ole jatkanut
edeltäjänsä linjaa, vaan on lähdössä
selvästi omille teilleen. Kun Boris Jeltsin
ensimmäisinä kuukausinaan rajoitti
armeijan ja KGB:n valtaa, Putin on lisännyt sekä armeijan
että KGB:n seuraajan
FSB:n valtaa. Putin on hyökännyt sekä talouden voimamiehiä
että julkista sanaa
vastaan.
Tavoitteena
vallan vahvistaminen
Putinin tärkein tavoite on valtiovallan luominen, arvioi
lehdessä Tehokkaan
politiikan säätiön johtaja Gleb Pavlovski. Putin
haluaa keskittää valtaa itselleen ja
siksi hän yrittää vähentää liittovaltion aluejohtajien
valtaa. Samalla hän on
joutunut ristiriitaan kuvernöörien ja alueiden
presidenttien kanssa.
Aluejohtajista
koostuva parlamentin ylähuone hylkäsi Putinin
lakiesityksen, jolla kuvernöörien
valtaa olisi selvästi vähennetty.
Putinilla ei ole täsmällistä uudistusohjelmaa, sanoo
puolestaan
Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Rjabov. Siksi hän
on ryhtynyt improvisoimaan,
Rjabov sanoo ja pitää yhtenä esimerkkinä aluehallinnon
uudistusta.
Poliittisen teknologian keskuksen johtaja Igor
Bunin sanoo, että Putinin virheet
johtuvat hänen ensimmäisistä menestyksistään. Hän sai
parlamenttiin
haluamansa enemmistön ja voitti vaalit selvästi, mutta nyt
tulevat ensimmäiset
vastoinkäymiset.
Putin ajatteli, että muutoksia ja uudistuksia voi tehdä
hyvin
nopeasti. Monet hänen aloitteensa ovat kuitenkin
ajattelemattomia, Bunin sanoo.
Taloudessa
suuria uhkakuvia
Sevodnja-lehti arvioi myös talouskehitystä Putinin
kauden alkuaikoina ja toteaa,
ettei se ole niin hyvä, miltä näyttää. Lehti toteaa, että
öljyn korkea
maailmanmarkkinahinta on tuonut Venäjälle valtavasti
dollareita, mutta se ei ole
kääntänyt taloutta pysyvään kasvuun. Toukokuussa
teollisuuskasvu on taas
kääntynyt laskuun.
Lehti toteaa myös, että Putin lupasi vaalien alla, että
valtion virkailijoiden
palkkarästit maksetaan. Ne maksettiinkin lähes kaikki
ennen vaaleja, mutta
toukokuussa on tullut taas uusia rästejä. Venäjän väestön
reaalitulot ovat viime
kuukausina hieman laskeneet ja lisääntynyt inflaatiovauhti
uhkaa laskea niitä
edelleen.
Politiikka-säätiön johtaja Vjatsheslav
Aleksejevitsh kirjoittaa puolestaan
Nezavisimaja gazetassa, että vallan keskittäminen
ei välttämättä tuo hyviä
tuloksia.
- Jos käy sotaa kaikkia vastaan, valtion vakaus voi helposti
kärsiä,
Aleksejevitsh kirjoittaa.
Aleksejevitsh toteaa myös, että suurteollisuus tuntee
olevansa vaarassa. Siksi
se ei uskalla toimia täydellä teholla omassa maassa.
Ulkopolitiikassa
uusia avauksia
Ulkopolitiikassa Putin on aloittanut uuden ajan, Sevodnja
toteaa. Hän loi heti hyvin
lämpimät suhteet Britannian Tony Blairiin. Sen
sijaan suhteet Ranskaan ovat
viilentyneet entisestä.
Putin osoitti lännelle hyvää tahtoa ajamalla strategisia
aseita vähentävän Start-2 -sopimuksen ratifioinnin läpi
duumassa, mutta
toisaalta hän kieltäytyy neuvottelemasta amerikkalaisten
kanssa
ohjustorjuntasopimuksen muuttamisesta.
Putin on osoittanut myös erityisen suurta kiinnostusta
itäsuhteisiin. Hänen
matkastaan Japaniin, Kiinaan ja Pohjois-Koreaan odotetaan
uutta avausta ja
vastapainon luomista länsisuhteille.
Putin on monen venäläisen tutkijan mielestä osoittanut
kuitenkin pyrkivänsä
liberaaliseen talouspolitiikkaan. Samalla hän haluaa
vahvistaa valtiovaltaa ja
oman valtaansa.
Monet huomauttavat kuitenkin, ettei Putin ole vielä
paljastanut
päämääriään. Vasta tämän vuoden lopulla voidaan sanoa
tarkemmin, mihin
Venäjän uusi presidentti tähtää.
STT-VT
7.7.2000
Ulkomaat -sivulle
|