Videotodistus tulossa oikeussaleihin
Suomi ei halua rangaistusluonteisia korvauksia rikosoikeudelliseen järjestelmäänsä
Suomi aikoo torjua rangaistusluonteisten vahingonkorvausten tulon rikosoikeudelliseen järjestelmäänsä. Korvaukset sisältyvät EU:n edellisen puheenjohtajamaan Portugalin ehdotukseen rikoksen uhrien aseman parantamiseksi oikeuskäsittelyssä.Kyseessä on puitepäätösehdotus, jonka käsittely on kesken EU:n ministerineuvostossa. Portugalin ehdotuksessa pyritään lähentämään jäsenmaiden lainsäädäntöä rikoksen uhrien aseman osalta.
Valtioneuvosto päätti torstaina lähettää eduskunnalle kirjelmän, joka käsittelee Portugalin tekemää ehdotusta.
Suomi aikoo torjua rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset, mutta ottaa käyttöön niin pian kuin mahdollista muun muassa ehdotukseen sisältyvän todistajanlausunnon antamisen videon kautta osana todistajansuojelua.
Rangaistus ja korvaus erotettava toisistaan
Suomen hyljeksimä ehdotuksen kohta on pykälä, jonka mukaan "jäsenvaltiot vahvistavat rikoslainsäädäntönsä puitteissa tavat, joilla korvausta ja omaisuuden palauttamista voidaan soveltaa seuraamuksina tai rangaistustoimenpiteinä, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tuomittu tiedostaa, millaisia konkreettisia seurauksia hänen teollaan on uhrin elämään".
Pykälä on ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa, joka ei tunne rangaistusluonteisia korvauksia.
Suomessa lähtökohtana on, että rangaistus ja uhrille maksettava korvaus on erotettava toisistaan: rangaistus on valtion määräämä seuraamus rikoksesta, kun taas korvauksen tarkoituksena on saattaa uhri siihen asemaan, jossa hän oli ennen rikoksen tapahtumista.
Portugalin esitys tarkoittaisi, että jäsenvaltioiden olisi luotava rikosvahinkojen korvausjärjestelmä rikosoikeudelliseen järjestelmäänsä. Suomessa taas rikosvahinkojen korvausjärjestelmä ei kuulu rikosoikeudelliseen järjestelmään, vaan sitä varten on oma siviilioikeudellinen järjestelmänsä.
Odotustiloille ei lämmetä
Valtioneuvosto esittää kirjelmässään eduskunnalle, että ehdotusta on muutettava siten, ettei rangaistuksen luonteisia korvauksia tai rangaistuksen luonteista omaisuuden palauttamista ole pakko ottaa käyttöön.
Valtioneuvoston mukaan rikosvahinkojen korvausjärjestelmä tulee säilyttää siviilioikeudellisena korvausjärjestelmänä. Jäsenvaltioita ei myöskään pidä velvoittaa ohjaamaan tietyistä lähteistä tulevia varoja uhreille maksettaviin vahingonkorvauksiin.
Suomi ei myöskään lämpene Portugalin ehdotukselle oikeustaloihin rikoksen uhreille järjestettävistä erillisistä odotustiloista. Valtioneuvosto katsoo, ettei velvoitetta pystyttäisi käytännössä toteuttamaan.
Sen sijaan voitaisiin huolehtia tarvittaessa siitä, etteivät uhrit joudu odottamaan samoissa tiloissa syytettyjen kanssa.
Videotodistus käyttöön
Portugalin ehdotus on tuomassa joitakin muutoksia myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Ehdotuksessa jäsenvaltiot takaisivat uhreille oikeuden todistaa yksityisesti tai esimerkiksi videoneuvottelun tai videonauhoituksen välityksellä.
Näin meneteltäisiin silloin, kun uhreja on suojeltava oikeudenkäynnissä iän, rikoksen luonteen tai muiden syiden vuoksi.
Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista asianomaisen kuulemista Portugalin esittämin menettelytavoin. Lainsäädäntöä olisi muutettava siten, että asianomaisen kuuleminen tulisi mahdolliseksi vastapuolen läsnä olematta.
Lainsäädännön tulisi myös mahdollistaa kuuleminen teknisten apuvälineiden, kuten videolinkin välityksellä. Oikeusministeriöllä on tarkoitus aloittaa säännösten valmistelu tämän vuoden aikana. Suunnitellut muutokset liittyvät todistajansuojeluun ja ne on tarkoitus toteuttaa ensi tilassa.
Muissa kohdissaan Portugalin ehdotus ei aiheuta Suomen lainsäädännön kannalta suuriakaan mullistuksia. Valtioneuvosto pitää Portugalin ehdotusta kokonaisuudessaan hyvänä ja sisällöltään tärkeänä.
Ehdotuksen perusongelmaksi todetaan kuitenkin prosessin liian laaja, pykälien soveltamista vaikeuttava määritelmä.
Ehdotuksessa prosessi kattaa varsinaisen rikosprosessin lisäksi myös kaiken muun toiminnan, jossa uhri on yhteydessä eri viranomaisiin, julkisiin palveluihin tai tukijärjestöihin ennen rikosprosessin alkua tai sen jälkeen.
Helsingin rikospoliisi: Videotodistus tervetullut oikeussaleihin
Helsingin rikospoliisissa ollaan ilahtuneita Portugalin ehdotuksesta, jonka mukaan rikoksen uhreille taattaisiin oikeus todistaa yksityisesti tai esimerkiksi videoneuvottelun tai -nauhoituksen välityksellä EU:n jäsenvaltioiden oikeussaleissa.
Väkivaltarikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Paul Kokko sanoo, että esimerkiksi tietyn törkeysasteen ylittävissä väkivalta- ja seksuaalirikosjutuissa uudistus olisi oikein tervetullut.
Samoin vakavissa huumeliigajutuissa sekä tapauksissa, joissa vain osa rikoksesta epäillyistä on saatu kiinni.
- Uhrin kertomus tapahtumien kulusta voi olla erittäin ratkaiseva. Olisi varmasti helpottava tekijä, jos hänen ei tarvitsisi olla salissa silmäkkäin syytetyn kanssa.
Kokko huomauttaa, että yksityinen tai videolaitteiden kautta todistaminen ei kuitenkaan voi olla pääsääntö, vaan erikoisjärjestely tulee perustella asianmukaisesti.
Uusiin oikeussaleihin voisi Kokon mielestä suunnitella muunkinlaisia kuin teknisiä erikoisjärjestelyjä todistajien suojelemiseksi.
- Esimerkiksi mahdollisuus päästä verhon tai jonkin sermin taakse puhumaan ääni muutettuna helpottaisi jo paljon. Samoin, jos rikoksen uhreilla ja todistajilla olisi erilliset odotustilat saliin.
Yksityinen tai teknisten apuvälineiden kautta tapahtuva uhrin tai todistajan kuuleminen olisi Kokon mielestä hyvä uudistus myös ulkomaalaisia koskevissa rikostapauksissa.
Hänen mukaansa monissa tapauksissa säästettäisiin vaivaa ja rahaa, jos todistajien fyysinen läsnäolo oikeudessa ei olisi pakollista.
STT-IA
7.7.2000
