Työministeriö: Syrjintävaltuutettu parantamaan etnisten vähemmistöjen asemaa
Työministeriö ehdottaa perustettavaksi ministeriön yhteyteen syrjintävaltuutetun virkaa. Tavoitteena on tehostaa Suomessa etnisen syrjinnän vastaisia toimia, syrjimättömyyden periaatteen valvontaa ja seurantaa sekä hyvien etnisten suhteiden edistämistä.Etnisten vähemmistöjen aseman ja oikeuksien edistäminen voitaisiin siten työministeriön ehdotuksen mukaan keskittää samalle viranomaiselle. Samalla lakkautetaan ulkomaalaisvaltuutetun virka.
Syrjintävaltuutetun tehtävänä olisi rotuun tai etniseen alkuperään kohdistuvan syrjinnän ehkäiseminen, seuranta ja valvonta, hyvien etnisten suhteiden edistäminen yhteiskunnassa sekä ulkomaalaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman ja oikeuksien turvaaminen.
Syrjintävaltuutetun tehtäviin kuuluisi mm. valvoa rotuun tai etniseen alkuperään kohdistuvan syrjinnän kiellon noudattamista ja edistää etnisiin vähemmistöihin kuuluvien sekä ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia antamalla suosituksia ja neuvoja ja tekemällä aloitteita hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään liittyvistä kysymyksistä
Niin ikään valtuutettu seuraisi eri etnisten ryhmien tasa-arvon toteutumista ja tekisi aloitteita havaitsemansa syrjinnän ja epäkohtien poistamiseksi
Syrjinnän yleisyydestä Suomessa on erittäin vaikeata saada täsmällisiä tietoja, koska syrjintää koskevia kanteluita tai tutkintapyyntöjä ei eri viranomaisissa johdonmukaisesti seurata tällä nimikkeellä.
Työministeriöstä arvioidaan, että huomattava osa syrjinnästä jää piiloon myös siitä syystä, että kynnys asian vireille saattamiseen on korkea.
- Syrjintäperusteita voi olla samassa tapauksessa useita. Syrjintävaltuutetun toimivalta ehdotetaan ensi vaiheessa rajattavaksi niin, että se keskittyisi etnisen syrjinnän valvontaan, työministeriöstä todetaan.
Tällöin muilla perusteilla tapahtuva, mm. uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä jäisi muiden organisaatioiden valvonnan varaan.
Syrjintävaltuutetun tehtäviä ja toimivaltaa tarkistettaisiin uudelleen siinä vaiheessa, kun syrjinnän kieltämistä koskeva direktiivi ja mahdollinen lainsäädäntö tulee voimaan.
Syrjintävaltuutetusta ja hänen tehtävistään annettaisiin laki. Valvonnassa tarpeelliset keinot olisivat tässä vaiheessa nykyisen lainsäädännön mukaiset.
EU:n rasismidirektiivi on vahvistettu 6.6.2000, ja direktiivin edellyttämä lainsäädäntö on annettava jäsenmaissa viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta.
Ulkomaalaisvaltuutetun tehtävä ja virka lakkaisi. Tehtävän nykyinen määrittely ja kohderyhmän rajaus koskemaan ulkomaalaisia ei työministeriön mielestä kata etnisen syrjinnän kokonaisuutta.
- Syrjintä ei kohdistu useimmiten kansalaisuuteen vaan etniseen alkuperään tai rotuun. Kun tavoitteena on ehkäistä etnistä syrjintää, tulee kohderyhmä määritellä laajempana, ulkomaalaisten lisäksi myös perinteisiä ja muita etnisiä vähemmistöjä Suomessa koskevana, työminiteriön ehdotuksessa todetaan.
Työsyrjintätapauksissa toimivaltainen valvontaa suorittava viranomainen on työsuojeluviranomainen.
- On tarkoituksenmukaista, että työelämässä tapahtuvaa syrjintää valvoo edelleen viranomainen, jonka erityisasiantuntemuksen piiriin työsyrjintäkysymykset kuuluvat, todetaan työministeriöstä.
- Näin ollen myös rodun tai etnisen alkuperän takia tapahtunut työsyrjintä kuuluisi ensisijassa työsuojeluviranomaisten tehtäviin, linjaa työministeriö.
Suomessa asuu noin 88 000 ulkomaan kansalaista. Työikäisten ulkomaan kansalaisten määrä oli joulukuussa 1999 noin 65 000, joista työvoimaan laskettiin kuuluvan noin 38 000.
Kun huomioidaan Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset ja Suomessa asuvat vanhat etniset vähemmistöt, voidaan arvioida työvoimaan kuuluvan noin 100 000 muihin etnisiin ryhmiin kuin suomalaisiin kuuluvia.
IA
7.7.2000
