Artemi Troitskin synkeä kronikka:
Jeltsinin kausi aikalaiskuvauksena
Venäläisen Playboyn päätoimittajan Artemi Troitskin kirjoitukset 90-luvun Venäjältä karkottaa vähäisenkin optimismin Venäjän tulevaisuudesta. Harvalukuinen ökyrikas rosvolauma rellästää maassa, jonka vaihtoehdot ovat vain huonoja tai vielä huonompia. Samalla kansa viis veisaa ja juopottelee itsensä hengiltä.
Artemi Troitskin Kiinnostavia aikoja on synkkä kronikka 1990-luvun Venäjästä. Vuosikymmenen varrella kirjoitettujen kolumnien kokoelma on oikeastaan samalla Jeltsinin ajankuva alkaen Janajevin kaappauksesta päätyen vallansiirtoon Putinille.
Troitskin Venäjällä ei ole sankareita. Siellä on vain konnia - pieniä konnia, suuria konnia ja valtavia emäkonnia. Poliitikot, johtajat, liikemiehet, pankkiirit, mafiosot, kansa ja länsimaat ovat erikseen ja yhdessä, kukin omalla määrällään syypäitä onnettomaan nykymenoon ja surkeaan tulevaisuuteen.
Byrokraatteja ja bandiitteja
Hätkähdyttävimmillään Troitski on tarinassa, jossa kidnappaaja vaatii kolmeakymmentä Venäjän rikkainta pankkiiria, byrokraattia ja bandiittia likvidoinnin uhalla palauttamaan omaisuutensa valtiolle. Muutaman kymmenen miljardin dollarin valuuttavirta ylittäisi Kansainvälisen valuuttarahaston lainat.
Tässä on myös Troitskin punainen lanka. Ideologiat ja aatteet on korvannut raha, jota kaikki tavoittelevat, mutta harvat saavat. Yläluokka on hankkinut laittomuuksilla, raaka-aineiden viennillä ja pilkkahintaan yksityistetyillä valtionyhtiöillä satumaiset omaisuudet.
Alati silmään kustu kansa puolestaan kärsivällisesti odottaa ja vaikka huutaa huijareitaan presidenteiksi toivossa, että saisi osan menettämistään rahoista takaisin. Ja tähän systeemiin länsimaat työntävät vielä lisää lainoja ja avustuksia, jotka lopulta päätyvät yksityisille pankkitileille Sveitsiin.
Troitskin mukaan Venäjän tärkeimmät vientituotteet ovat rikollisuus, huumeet, öljy ja eräät muut raaka-aineet. Vientitulot hyödyttävät vain rikollisuutta ja korruptoituneita byrokraatteja. Kulutustavarat puolestaan tuodaan lännestä. Suurta tulevaisuutta ei ole luvassa, varsinkin kun poliitikot laidasta laitaan eivät kykene tai halua muutoksia tai tarjoavat tilalle jotain vielä huonompaa.
Putinin Venäjälle Troitski antaakin kehnot ennusteet. "Kuvitelkaa kuinka kaikkialle ulottuvan kavaltamisen, lahjonnan, korruption ynnä muun järjestelmä tulee kukoistamaan uuden kohennetun hallinnon alaisuudessa ja kurinalaisemman median siunaamana."
Toinen, vielä pahempi skenaario on, että Venäjä muuttuu ensin autoritaariseksi ja sen jälkeen totalitaariseksi ja todennäköisesti fasistiseksi valtioksi. Tätäkin Troitski pitää huomattavati mahdollisempana kuin kolmatta vaihtoehtoa, jossa Putin osoittautuisi hyväksi tyypiksi, riisuisi pelottavan naamionsa, lopettaisi sodan ja kävisi kavaltamisen, lahjonnan ja korruption kimppuun.
Ei aivan demokraatti
Troitskin tekstit ovat tarkkasilmäistä aikalaisraportointia, osin analyysiäkin. Parasta siinä on tietysti se, että Troitski katselee Venäjää venäläisenä, itseironisesti, mutta samalla arkisesti. Hänen tekstinsä perusteella voi ainakin kuvitella kadunmiehen elämää, mielipiteitä ja niiden taustoja. Sitä miksi Venäjän nykyisyys on nyt niin kuin se on. Troitski tuo näin täydentävän näkemyksen meille suomalaisille tutumpaan asiantuntijanäkökulmaan.
Toisaalta Troitskin oma poliittinen ohjelma paljastaa myös ennen pitkää läntiselle liberaalille demokratialle vieraat sävynsä ja sen myötä heikkoutensa. Kritiikissään hän kuitenkin kiinnittyy yhden johtajan järjestelmään, jolle parlamentti on lähinnä lauma apinoita.
Kansanedustuslaitos saa sympatioita vain kun Troitski siteeraa Jeltsinin henkivartiokaartin entistä päällikköä, jonka mukaan Jeltsin suunnitteli koko parlamentin kaasuttamista hengiltä.
Slaavilainen akilleen kantapää puolestaan paljastuu suhtautumisessa Kosovon kriisiin. Troitski rakentaa vertauksen, jossa meksikolaiset siirtolaiset ryhtyisivät pitämään Kaliforniaa omanaan ja terrorisoisivat amerikkalaisia. Vertauksessaan hän unohtaa serbien rasismin, jolle myös Kosovon kriisi rakentui.
Kustantajan kiitokseksi lienee laskettava kirjan hakemisto. Sen ansiosta kiintoisat henkilökuvaukset on helppo paikantaa uudelleen ja teokselle löytyy paikka käsikirjaston kupeesta.
Artemi Troitski: Kiinnostavia aikoa. Kirjoituksia 90-luvun Venäjältä. Toinen, korjattu ja täydennetty painos. Nid. 213 s. Like 2000.
PETE PAKARINEN
7.7.2000
