Työkyvyttömyyseläkkeet ja työttömyyseläke vaihtoehtoisia eläkekanavia
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavista ikääntyvistä harva siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, ja vastaavasti heikenneen terveydentilan takia harva päätyy työttömäksi. Jos vain yhden eläkekanavan pääsykriteereitä tiukennetaan, on todennäköistä, että jonkin toisen kanavan käyttö lisääntyy.Tiedot ilmenevät Tuulia Hakolan tutkimuksista, jotka on julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön raportteina.
Voimassa olevin säännöin hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksestaan saaneet vaihtavat kuitenkin harvoin varhaiseläkekanavaa uudessa eläkehakemuksessaan.
Aiempi hakemuksen hylkäys kasvattaakin todennäköisyyttä seuraavan hakemuksen läpimenosta. Hylkäyksestä huolimatta vertailuryhmää noin viisi kertaa suurempi määrä siirtyy vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeille.
Eri eläkevaihtoehtoihin päätyvät poikkeavat toisistaan sekä yksilökohtaisten että työhön liittyvien ominaisuuksien suhteen. Esimerkiksi naiset siirtyvät miehiä epätodennäköisemmin työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeille mutta todennäköisemmin vanhuuseläkkeelle.
Sama pätee myös julkisen sektorin työntekijöihin, joilla on ollut yksityistä sektoria parempi työturva ja alhaisempi vanhuuseläkeikäraja.
Varhaiseläkekanavien käyttö on myös yleisempää Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla maassa. Uudenmaan muuta maata parempi työllisyystilanne näkyy pienempänä todennäköisyytenä siirtyä työttömyyseläkkeelle.
Eläkkeellä oleva puoliso nostaa erityisesti todennäköisyyttä siirtyä työkyvyttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Korkeampi koulutus ja yksityisyrittäjyys myöhentää eläkkeelle siirtymistä mille tahansa eläkkeelle.
Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkääminen on harvoin perusteetonta, jos terveydentilan heikkenemistä mitataan erityiskorvattavin lääkeoikeuksin. Toisin sanoen lähes kaikkien, joilla on krooninen sairaus, työkyvyttömyyseläkehakemukset hyväksytään.
Rajatapausten tulkinnassa noudatetaan varovaisuuden periaatetta erehtyen mieluummin myöntämään työkyvyttömyyseläke vähemmän sairaalle kuin olemalla myöntämättä eläkettä sitä todella tarvitsevalle.
Työvoimassa pysymistä kannustavien taloudellisten tekijöiden vaikutus on jonkin verran suurempaa työttömyyseläkkeelle siirtyjille kuin muille.
Kannustinten vaikutuserot eri kanavien välillä, kuten kannustinten vaikutukset yleensäkin, ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Siksi tehokkainta eläkepolitiikkaa on varhaiseläkeikärajoitusten muuttaminen, jos keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää halutaan huomattavasti nostaa.
Tutkimus perustuu noin 30 000:n ikääntyneen otokseen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Olemassa olevia rekisteritietoja täydennettiin myös Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tiedoilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin todennäköisyysmalleja.
IA
7.7.2000
