Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







TE-keskuksiin tarvitaan palvelualojen nimikkovirat

Palvelutyönantajat: Työn verotukseen runsaan 4 miljardin alennus



Palvelutyönantajat esittää, että hallitus käyttää koko ensi vuoden veronkevennysvaran työn verotuksen keventämiseen. Palkkaverotusta ja työnantajamaksuja tulisi alentaa runsaat neljä miljardia markkaa.


Verokiilan alentaminen on PT:n paras keino varmistaa, että työttömyys jatkaa laskuaan ja yksityiset palvelut pystyvät työllistämään odotusten mukaisesti.

- Verotuksen rakenteelliseen uudistamiseen on nyt erinomainen tilaisuus. Verotulot kasvat voimakkaasti, joten samaan aikaan voidaan lyhentää suunnitellusti valtion velkaa, pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa ja alentaa verotusta.

- Työn verotuksen ja työnantajamaksujen alentaminen on saanut laajaa kannatusta myös asiantuntijoilta ja poliittisissa puheissa, muistuttaa Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala.

Yksityisillä palveluilla on suuri vastuu hyvästä työllisyyskehityksestä, sillä palveluyrityksiin odotetaan syntyvän enemmän työpaikkoja kuin muille elinkeinosektoreille, Ojala muistuttaa.

- Tämä elinkeinorakenteen muutos on otettava huomioon, kun hallitus tekee veropäätöksiä ja suuntaa varoja tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämisinvestointeihin. Myös hallitusohjelmassa korostetaan monin tavoin yksityisten palveluiden merkitystä.

Tuotantorakenteen monipuolistaminen edellyttää PT:n mukaan sitä, että työvoima- ja elinkeinokeskuksiin saadaan entistä enemmän palvelualojen asiantuntemusta. Palvelutyönantajien mielestä TE-keskuksiin tulee perustaa virat, joissa keskitytään erityisesti palvelualojen asioihin ja ongelmiin.


Kansaneläkemaksuun tuntuva alennus

Palvelutyönantajat esittää, että yritysten työllistämisedellytyksiä parannetaan alentamalla tuntuvasti työnantajan kansaneläkemaksua.

Maksua pitää alentaa ensi vuonna kaikissa maksuluokissa 0,7 prosenttiyksikköä, mikä pienentää PT:n laskelmien mukaan valtion tuloja noin 1,5 miljardia markkaa.

- Maksusta on luovuttava asteittain kokonaan, koska kansaneläke on perusturvaa ja tulisi rahoittaa yleisistä verovaroista, PT vaatii.

Tuloverotusta on alennettava tasaisesti kaikissa tuloluokissa veroasteikon progressiota jyrkentämättä. PT esittää, että tuloveroasteikkoon tehdään ensi vuonna kolmen prosentin inflaatiotarkistus. Lisäksi asteikon prosentteja pitää laskea kautta linjan vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.

Inflaatiotarkistuksen tekeminen PT:n esittämällä tavalla vähentää verotuloja 1,3 miljardia markkaa ja tuloveroasteikon alennus 0,5 prosenttiyksiköllä 1,2 miljardia.

Vero- ja maksualennusten todelliset kustannukset julkiselle taloudelle jäävät PT:n arvion mukaan kuitenkin noin puoleen edellä mainituista bruttomääristä, kun otetaan huomion ns. dynaamiset vaikutukset eli työllisyyden parantuminen ja käytettävissä olevien tulojen kasvu.

- Talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla työnteon kannustaminen kaikissa tuloluokissa. Tuloverojen ja työnantajamaksujen alentaminen helpottaa myös tulevan syksyn palkkaneuvotteluja, Ojala tähdentää.

- Talouden kehitys tekee mahdollisesi, että veroja alennetaan jopa enemmän kuin hallitusohjelmassa luvatut 10-11 miljardia. Jos syksyllä syntyy monivuotinen maltillinen tuloratkaisu, hallituksella on mahdollisuus kasvattaa vaalikauden verohuojennuksia.

- Kevennysvaraa voidaan arvioida joka tapauksessa myöhemmin uudelleen. Samassa yhteydessä tulisi harkita alennusten kohdentamista myös kulutusveroihin, Ojala sanoo.


Lupaukset pidettävä työttömyysturvasta

Palvelutyönantajat vaatii, että hallitus pitää kiinni lupauksistaan työttömyysturvan rahoituksessa.
- Kun rahoitus viimeksi uudistettiin, hallitus lupasi rahoittaa asteittain perusturvaa vastaavan osuuden ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Näin ei ole PT:n mielestä tapahtunut.
- Uhkana on, että perusturvan rahoitusta siirtyy aiempaa enemmän rahoitettavaksi työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Kyse on noin 200 miljoonasta markasta.

Valtion pitää PT:n mielestä kasvattaa ensi vuonna maksuosuuttaan niin, että valtio vastaa kokonaan työttömyysturvan lapsikorotusten kustannuksista. Tämä tekee noin 450 miljoonaa.

Palvelutyönantajat vaatii lisäksi, että lapsen syntymästä ja hoidosta aiheutuvia kuluja tasataan nykyistä enemmän työnantajien kesken.
- Lapsista aiheutuu lisäkustannuksia etenkin naisvaltaisille palvelualoille, mikä vaikeuttaa mm. sijaisten palkkaamista.

Työnantajan täytyisi PT:n mielestä saada täysi korvaus vuosilomakustannuksista, joita syntyy vanhempainvapaiden aikana. Nykyisin Kela korvaa hakemuksesta noin kolmanneksen todellisista kuluista.

- Vaatimus voidaan rahoittaa työnantajamaksulla, jota kerätään tälläkin hetkellä korvauksia varten. Maksu tuottaa valtiolle noin 400 miljoonaa vuodessa, mutta vuosilomakorvauksia maksetaan alle 100 miljoonaa.


Palvelujen kansainvälistyminen edellyttää tutkimusta

Tutkimus- ja kehittämisrahaa on PT:n mielestä suunnattava hallitusohjelman mukaisesti palvelualoille. Erityisen tärkeitä ovat hankkeet, joilla selvitetään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa julkisia palveluita.

- Tutkimustietoa tarvitaan nopeasti myös palvelujen kansainvälistymisestä, sillä tämä on vasta alkamassa Suomessa laajassa mittakaavassa.

Ensi vuoden valtion talousarvioon on PT haluaa määrärahan, jolla korvataan työnantajille ns. työssäoppijoista ja nuorten näyttötutkinnoista aiheutuvia kustannuksia.

- Oppisopimuskoulutukseen on varattava määrärahoja kysyntää vastaavasti. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille ei ole toistaiseksi tarvetta, PT toteaa.

Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe on PT:n mielestä toteutettava työryhmän yksimielisen esityksen pohjalta.

- Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja ei saa leikata tämän vuotisesta 850 miljoonasta markasta, ja ammatillisten erityisoppilaitosten valtionosuus on säilytettävä nykyisellä tasolla, PT vaatii.

IA
7.7.2000


Talous -sivulle