Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







EU:n tiedebudjetin tekevät miehet



EU-maat panostavat yhteisiin tutkimushankkeisiinsa kuudessa vuodessa lähes sata miljardia markkaa. Rahojen käyttöä suunnittelevat ja ohjaavat unionin omat virkamiehet ja tiede-elimet, käytännössä miehet. Vain joka kymmenes EU:n tutkimusosaston vakinaisista virkamiehistä on nainen.


Osaston korkeimmissa viroissa naisia ei ole lainkaan, vaan he työskentelevät yleensä alemman keskitason tehtävissä.

Ylimpien tiedepoliittisten EU-komiteoiden jäsenistä enimmillään kolmasosa on naisia.

Toissa vuoden tilaston mukaan teollisuuden ääntä edustavassa komiteassa Irdacissa istuu tosin pelkästään miehiä, mutta kehitys on jo ollut huimaa: vielä vuonna 1993 kolmeen komiteaan mahtui tasan yksi nainen yhteensä 75 jäsenen joukkoon.

EU-parlamentissa tilanne on hieman tasapainoisempi. Siellä teollisuudesta ja tutkimuksesta vastaavan valiokunnan jäsenistä kolmasosa on naisia.

Suhdeluku on näin suunnilleen sama kuin naisten osuus koko parlamentissa. Tilastotiedot sisältyvät EU-komission juuri julkaisemaan tieteen tasa-arvoraporttiin.


Uutta ohjelmaa valmistellaan nyt

Raportissa kysytään, olisivatko EU:n tähänastiset tutkimusohjelmat näyttäneet toisenlaisilta naisten suunnittelemina.

Unionin peruslinjan mukaan yhteiset tutkimusvarat on suunnattu soveltavaan tutkimukseen, alun perin lähinnä energiakysymyksiin. Vuosien mittaan mukaan on tullut yhä enemmän myös muuta, yleensä teollisuutta hyödyntävää tutkimusta kuten informaatioteknologiaa ja lääketiedettä.

Viime vuonna alkaneessa viidennessä tutkimusohjelmassa esiin ovat ainakin otsikkotasolla nousseet "pehmeät arvot": elämänlaatu, käyttäjäystävällisyys ja kestävä kehitys. Kuudetta, vuonna 2005 alkavaa puiteohjelmaa valmistellaan paraikaa.

Brysselissä alkuviikosta pidetyssä Naiset ja tiede -konferenssissa korostettiin, että sukupuoli vaikuttaa tieteessä aina monella tasolla: siinä mitä tutkitaan, kuka tutkii ja kenen hyödyksi tutkitaan.

Räikeimmät esimerkit tutkimuksen epätasa-arvosta ovat ehkä lääketieteestä: miehillä testattuja lääkkeitä käytetään molempien sukupuolten hoitamiseen.

Esimerkiksi laajaa julkisuutta saanut tieto aspiriinin hyödystä sydäntautien ehkäisyssä perustuu yhdysvaltalaiseen tutkimukseen, jossa koehenkilöinä oli pelkästään miehiä.


Hyvät veljet vallassa

Europarlamentaarikko Eryll McNally totesi konferenssissa, että tieteen tilanne sotii esimerkiksi Amsterdamin sopimuksen syrjintäpykäliä vastaan. Hän vakuuttikin, että EU:n parlamentti aikoo seurata tarkasti eurotieteen tasa-arvokehitystä.

Myös monissa unionin jäsenmaissa tiedepolitiikka on kuitenkin yhä vahvasti miesten käsissä.

Vuoden 1998 lukujen mukaan Italian ylimmissä tiedetoimikunnissa istuu vain miehiä ja Sveitsissä ja Saksassa naisten osuus on viitisentoista prosenttia. Britanniassa naisten osuus on kohonnut 27 prosenttiin.

Tilanne kärjistyy Euroopan maiden tiederahoittajien ja tutkijoiden yhteisen European Research Councilin hallituksessa, jonka kaikki seitsemän jäsentä ovat miehiä.

Saman organisaation laajemmassa neuvostossa jäsenmaita edustaa 25 miestä ja vain kaksi naista.
- Hyvät veljet tekevät valtavan määrän päätöksistä, huokaisi McNally Brysselissä.

Suomessa ongelma poistui ylimmästä tiedepolitiikasta, kun tasa-arvolakia vuonna 1995 uusittiin. Myös Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien jäseniksi yritetään etsiä vähintään 40 prosenttia molempien sukupuolten edustajia.

STT-MH
7.4.2000


Ajassa -sivulle