Katulasten suurin ongelma on yleinen mielipide
Katulapsia kauhistellaan ja paheksutaan lähes kaikissa maissa, koska he rikkovat soveliaan elämän sääntöjä. He ottavat aikuisten rooleja samaan aikaan kun monet yhteisöt ovat luopumassa perinteisistä tavoistaan.
Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa kielteiset
asenteet katulapsia kohtaan selittyvät osin sillä,
että katulapset eivät osaa kunnioittaa
miesauktoriteetteja kuten pitäisi, sanoo
katulapsia eri kulttuureissa tutkinut
kasvatuspsykologian professori Lewis Aptekar
yhdysvaltalaisesta San Josen yliopistosta.
Ilmiötä pohdittiin tiistaina Jyväskylän kaupungin,
Jyväskylän yliopiston ja Suomen Unicefin
symposiumissa, jonka yhteydessä nähtiin myös
virolaisten katulasten omista valokuvista koottu
näyttely.
Lewis Aptekar kumosi monia
uskomuksia, joita liitetään suurkaupunkien
kaduilla elantonsa hankkiviin lapsiin ja nuoriin.
- Yleisesti ajatellaan, että vanhemmat - eikä
köyhyys - ovat syyllisiä lastensa kotoa
karkaamiseen ja kadulla elämiseen. Perheitä
leimataan osin siksi, että yksinhuoltajaäidit ovat
vaikeissa oloissa kehittäneet omat keinonsa
lastensa valvontaan ja suojeluun, Aptekar toteaa.
Katulapsi on
usein selviytyjä
Vastoin yleistä luuloa katulapset eivät yleensä ole
kodittomia, vaan monissa kehittyvissä maissa
jopa 90 prosenttia heistä pitää yhteyttä
perheeseen ja suurin osa myös auttaa
aineellisesti perhettään.
Aptekar kertoo
tutkimuksesta, jossa todettiin Guatemalassa
olosuhteiden olevan kaduilla paremmat kuin
kotona. Köyhissä kodeissa asuvien aliravitsemus
oli pahempaa kuin kadulla asuvien lapsien.
Samansuuntaisia havaintoja on Etelä-Afrikasta.
- Brasiliassa katulapset olivat älykkäämpiä ja
vähemmän alttiita huumeiden käytölle kuin heidän
köyhissä kodeissa elävät ikätoverinsa. Kolumbian
Bogotassa katulapset muodostivat
ystävyysverkostoja, jotka huolehtivat jäsenistään.
Katulapseksi siirtyminen voi olla askel kohti
itsenäisyyttä, vaikkakin liian aikaisin ja todella
vaikeissa oloissa, Aptekar huomauttaa.
- Katulasten suurin ongelma on yleinen mielipide,
joka on halveksiva ja vihamielinen. Tytöille tästä
voi seurata seksuaalista hyväksikäyttöä ja pojille
vihamielisyyden kohteeksi joutumista, Aptekar
jatkaa.
Aptekar kertoo poliisin surmaamasta
15-vuotiaasta brasilialaispojasta. Poika oli
ilmeisesti varastanut vilkun pysäköidystä autosta,
minkä takia häntä oli ammuttu viidesti
lähietäisyydeltä ja potkittu viemäriin.
Poika oli
katulapsi, mutta Aptekarin mukaan hänellä
rakastavat vanhemmat. Huomaavaiseksi kuvaillun
pojan hautajaisiin osallistunut tutkija on pohtinut,
mikä selittäisi poliisin vihan.
- Kuten suurin osa ihmisistä, poliisikin loi
mielessään kuvan katulapsesta, jolla ei ole
vanhempia eikä hyvää luonnetta. Lehdistö on
osaltaan luonut mielikuvaa katulapsista
psykologisesti häiriytyneinä, rikollisina, AIDIS:ia
sairastavina huumausaineiden käyttäjinä, Aptekar
sanoo.
Länsimaiset mittapuut
eivät päde kaikkialla
Maailmassa arvioidaan olevan 300 miljoonaa
katulasta. Kehittyvissä maissa yhdeksän
kymmenestä katulapsesta on poikia, jotka ovat
yleensä kaduilla siksi, että heidät on opetettu
itsenäisiksi.
Professori Aptekarin mukaan tytöt
tavallisesti pakenevat kadulle vaikeaa
perhetilannetta, ja heillä on poikia
todennäköisemmin myös psyykkisiä ongelmia.
Kehittyneissä länsimaissa tilanne on toinen.
Kaduilla on enemmän tyttöjä kuin poikia, ja syyt
löytyvät usein kotoa tyttöjen tapauksessa yleensä
seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja poikien osalta
vanhempien torjumasta homoseksuaalisuudesta.
- Jos haluaa auttaa katulapsia, kannattaa
kiinnittää huomiota siihen kulttuuriin, jossa he
elävät, ei vain lapsiin tai heidän perheisiinsä,
asiantuntija korostaa ja varoittaa yleistämästä
länsimaisia arvoja ja mittapuita.
Lewis Aptekarin kymmenen käskyä katulapsityön
tekijöille kehottavatkin pyrkimään eroon
kulttuurisidonnaisista uskomuksista ja
hyväksymään erilaisia perhemalleja sekä aikuisten
rooleja nuorillekin ihmisille.
- Tee parhaasi lisätäksesi lasten tulonlähteitä ja
luottamusta omiin kykyihin. Ja valista kansaa, hän
neuvoo.
STT-IA
7.4.2000
Ulkomaat -sivulle
|