Puolan hengellisessä pääkaupungissa yhdistyvät mennyt ja nykyaika
Krakova etsii jumalan kasvoja
Krakovan kasvot ovat puolalaisittain poikkeavat. Kaupunkiin tulija kohtaa Etelä-Puolassa sijaitsevassa Krakovassa kuin toisen maan saapuessaan sinne Puolan pääkaupungista Varsovasta.
Krakovassa puolalainen elämä soljuu menneisyyden perintönä
leppoisammin ja hieman monikulttuurisemmin kuin muualla
Puolassa,
vaikka Krakovakin on nykyään lähes etnisesti puhdas
puolalaiskeskus.
Krakovassa on läpi vuosisatojen säilynyt oma ylpeä
ilmapiiri, jota
Puolan halki marssineet armeijat eivät ole saaneet
pyyhityksi maan
tasalle.
Krakovalaiset itse ovat pitäneet kaikkina aikoina
mielessään, että
heidän kotikaupunkinsa on Puolan henkinen ja hengellinen
pääkaupunki.
Hallinnollinen pääkaupunkius siirrettiin kuitenkin Varsovaan
jo
1600-luvun alussa.
Henkeä on pidetty jatkuvasti yllä mittavilla
kulttuuritapahtumilla,
joita viime vuosina on järjestetty yli 60 vuodessa. Henkisen
ja
hengellisen kasvun jatkuvuudesta vastaavat puolestaan
Krakovan
yliopisto, 80 luostaria, lähes 60 kirkkoa, 30 museota ja
kolmisensataa historiallista rakennusta.
Vajaan miljoonan asukkaan kaupungissa on yli 100 000
opiskelijaa.
Vuoden 2000 eurooppalaisena kulttuurikaupunkina Unescon
Maailman
perintö -kohteisiin kuuluva Krakova haluaa vahvistaa
kasvojensa
tunnettavuutta ja henkensä lujuutta keskittymällä
hengellisyyden
teemaan.
- Etsimme jumalan kasvoja ja hengellisyyttä, ehjää
kokonaista elämää,
tiivistää teemavuoden Krakova 2000 -toimiston
tiedotuspäällikkö Josef
Maria Ruszar.
Ruszarin mukaan kulttuurivuosi 2000 on Krakovan
kulttuurihistoriassa
vain yksi vuosi kaupungin tuhatvuotisessa historiassa ja
nykyisten
kulttuuritapahtumien sarjassa, joka käynnistyi täydellä
teholla jo
viisi vuotta sitten.
Wawel - hengen ja
vallan Akropolis
Krakovan kasvojen kirkkaat silmät
ovat ydinkeskustan päätori Rynek Glowny ja sen
lähikukkulalla oleva
Wawelin linna, Puolan Akropolis. Päätorilla sykkii arkinen
elämä,
Wawelissa leijuu maallisen ja uskonnollisen vallan henki.
Wawel 1000-2000 -näyttely on yksi tämän kulttuurivuoden
tärkeimmistä
tapahtumista.
Veikseljoen varrella sijaitsevassa linnoituksessa
tarkastellaan
kuvataiteen, teatterin, maailman kirkkomusiikin ja laajan,
toukokuussa avautuvan historiallisen näyttelyn avulla
jumalan ja
ihmisen suhdetta.
Krakovan hengellisyyden ydin kumpuaa juutalaisuudesta,
ortodoksisuudesta ja roomalaiskatolilaisuudesta. Krakova on
ylpeä
moniuskontoisesta menneisyydestään ja suvaitsevaisuudestaan.
- Krakova on edelleen iloinen ja onnellinen kaupunki vaikka
sosialismissa meitä rangaistiinkin omapäisyydestä mm.
rakentamalla
viereemme musta teräskaupunki Nova Huta nokeamaan
historiaamme, sanoo
tiedotuspäällikkö Jozef Maria Ruszar.
Teatterilegendoista
katuvaihtoehtoihin
Näyttämötaiteen ehdottomat krakovalaisnimet ovat
monilahjakkaat
legendat Stanislaw Wyspianski ja Tadeusz
Kantor. Wyspianskin näytelmien parhaita esitetään
Krakovan
lisäksi eri puolilla Puolaa ja Krakovassa on esillä myös
hänen
aiemmin esittämätön lasimaalauskokoelmansa.
Kymmenen vuotta sitten kuolleen avantgardistin Tadeusz
Kantorin
loistokkaimmat teatteritaiteen hengen ja käsityön tulokset
esitellään
laajassa tapahtumassa nimeltä Tänään on syntymäpäiväni.
Teatteri leviää myös Krakovan kaduille. Osana
kulttuurivuoden
tapahtumia pidetään vuotuinen Krakovan
katuteatterifestivaali ja jo
25:nnen kerran pidettävä vaihtoehtoteatteria esittelevä
tapahtuma.
Molempiin on osallistunut vuosien kuluessa useita satoja
ryhmiä
kymmenistä eri maista.
Marian alttarilta
kristallimarkkinoille
Hengellisyyden ja materiaalisen elämän yhteyttä ei tarvitse
hakea
kaukaa Krakovassa, ne ovat kaikkialla käsi kädessä. Rynek
Glownylla
yhteys on konkreettinen: keskellä toria sijaitsee
keskiaikainen
kauppahalli, torin laidalla on puolestaan Pyhän Marian
kirkko, joka
on yksi Puolan kauneimmista kirkoista.
Kirkossa kaikki mikä kiiltää on kultaa ja hopeaa,
kauppahallissa taas
kaikki mikä kilisee on kristallia ja meripihkaa. Hallin ja
kirkon
väliä hallitsevat kukkakauppiaat ja tuhannet kyyhkyset.
Krakovan tori on kautta aikojen ollut Puolan käänteiden
keskus. Siellä hallitsijat ovat joutuneet alistamaan maansa
vasalliksi, mutta sieltä on lähdetty myös kapinaan. Yksi
torin
laatoista kertoo, kuinka Tadeusz Kosciuszko vuonna 1974 luki
tällä
paikalla kapinajulistuksen venäläisiä vastaan. Kapina johti
Puolan
kolmanteen jakoon.
Aukion keskellä on kansallisrunoilija Adam
Mickiewiczin patsas, jonka
juurelle nuoriso kokoontuu iltaisin. Tämän patsaan äärellä
puolalaisnuoriso kommunismin murruttua pyysi anteeksi
tshekeiltä
Puolan osallistumista vuoden 1968 Tshekkoslovakian
miehitykseen
neuvostojoukkojen rinnalla.
STT-VT
7.4.2000
Ajassa -sivulle
|