Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Puolan hengellisessä pääkaupungissa yhdistyvät mennyt ja nykyaika

Krakova etsii jumalan kasvoja



Krakovan kasvot ovat puolalaisittain poikkeavat. Kaupunkiin tulija kohtaa Etelä-Puolassa sijaitsevassa Krakovassa kuin toisen maan saapuessaan sinne Puolan pääkaupungista Varsovasta.


Krakovassa puolalainen elämä soljuu menneisyyden perintönä leppoisammin ja hieman monikulttuurisemmin kuin muualla Puolassa, vaikka Krakovakin on nykyään lähes etnisesti puhdas puolalaiskeskus.

Krakovassa on läpi vuosisatojen säilynyt oma ylpeä ilmapiiri, jota Puolan halki marssineet armeijat eivät ole saaneet pyyhityksi maan tasalle.

Krakovalaiset itse ovat pitäneet kaikkina aikoina mielessään, että heidän kotikaupunkinsa on Puolan henkinen ja hengellinen pääkaupunki. Hallinnollinen pääkaupunkius siirrettiin kuitenkin Varsovaan jo 1600-luvun alussa.

Henkeä on pidetty jatkuvasti yllä mittavilla kulttuuritapahtumilla, joita viime vuosina on järjestetty yli 60 vuodessa. Henkisen ja hengellisen kasvun jatkuvuudesta vastaavat puolestaan Krakovan yliopisto, 80 luostaria, lähes 60 kirkkoa, 30 museota ja kolmisensataa historiallista rakennusta.

Vajaan miljoonan asukkaan kaupungissa on yli 100 000 opiskelijaa. Vuoden 2000 eurooppalaisena kulttuurikaupunkina Unescon Maailman perintö -kohteisiin kuuluva Krakova haluaa vahvistaa kasvojensa tunnettavuutta ja henkensä lujuutta keskittymällä hengellisyyden teemaan.

- Etsimme jumalan kasvoja ja hengellisyyttä, ehjää kokonaista elämää, tiivistää teemavuoden Krakova 2000 -toimiston tiedotuspäällikkö Josef Maria Ruszar.

Ruszarin mukaan kulttuurivuosi 2000 on Krakovan kulttuurihistoriassa vain yksi vuosi kaupungin tuhatvuotisessa historiassa ja nykyisten kulttuuritapahtumien sarjassa, joka käynnistyi täydellä teholla jo viisi vuotta sitten.


Wawel - hengen ja vallan Akropolis

Krakovan kasvojen kirkkaat silmät ovat ydinkeskustan päätori Rynek Glowny ja sen lähikukkulalla oleva Wawelin linna, Puolan Akropolis. Päätorilla sykkii arkinen elämä, Wawelissa leijuu maallisen ja uskonnollisen vallan henki.

Wawel 1000-2000 -näyttely on yksi tämän kulttuurivuoden tärkeimmistä tapahtumista.

Veikseljoen varrella sijaitsevassa linnoituksessa tarkastellaan kuvataiteen, teatterin, maailman kirkkomusiikin ja laajan, toukokuussa avautuvan historiallisen näyttelyn avulla jumalan ja ihmisen suhdetta.

Krakovan hengellisyyden ydin kumpuaa juutalaisuudesta, ortodoksisuudesta ja roomalaiskatolilaisuudesta. Krakova on ylpeä moniuskontoisesta menneisyydestään ja suvaitsevaisuudestaan.

- Krakova on edelleen iloinen ja onnellinen kaupunki vaikka sosialismissa meitä rangaistiinkin omapäisyydestä mm. rakentamalla viereemme musta teräskaupunki Nova Huta nokeamaan historiaamme, sanoo tiedotuspäällikkö Jozef Maria Ruszar.


Teatterilegendoista katuvaihtoehtoihin

Näyttämötaiteen ehdottomat krakovalaisnimet ovat monilahjakkaat legendat Stanislaw Wyspianski ja Tadeusz Kantor. Wyspianskin näytelmien parhaita esitetään Krakovan lisäksi eri puolilla Puolaa ja Krakovassa on esillä myös hänen aiemmin esittämätön lasimaalauskokoelmansa.

Kymmenen vuotta sitten kuolleen avantgardistin Tadeusz Kantorin loistokkaimmat teatteritaiteen hengen ja käsityön tulokset esitellään laajassa tapahtumassa nimeltä Tänään on syntymäpäiväni.

Teatteri leviää myös Krakovan kaduille. Osana kulttuurivuoden tapahtumia pidetään vuotuinen Krakovan katuteatterifestivaali ja jo 25:nnen kerran pidettävä vaihtoehtoteatteria esittelevä tapahtuma. Molempiin on osallistunut vuosien kuluessa useita satoja ryhmiä kymmenistä eri maista.


Marian alttarilta kristallimarkkinoille

Hengellisyyden ja materiaalisen elämän yhteyttä ei tarvitse hakea kaukaa Krakovassa, ne ovat kaikkialla käsi kädessä. Rynek Glownylla yhteys on konkreettinen: keskellä toria sijaitsee keskiaikainen kauppahalli, torin laidalla on puolestaan Pyhän Marian kirkko, joka on yksi Puolan kauneimmista kirkoista.

Kirkossa kaikki mikä kiiltää on kultaa ja hopeaa, kauppahallissa taas kaikki mikä kilisee on kristallia ja meripihkaa. Hallin ja kirkon väliä hallitsevat kukkakauppiaat ja tuhannet kyyhkyset.

Krakovan tori on kautta aikojen ollut Puolan käänteiden keskus. Siellä hallitsijat ovat joutuneet alistamaan maansa vasalliksi, mutta sieltä on lähdetty myös kapinaan. Yksi torin laatoista kertoo, kuinka Tadeusz Kosciuszko vuonna 1974 luki tällä paikalla kapinajulistuksen venäläisiä vastaan. Kapina johti Puolan kolmanteen jakoon.

Aukion keskellä on kansallisrunoilija Adam Mickiewiczin patsas, jonka juurelle nuoriso kokoontuu iltaisin. Tämän patsaan äärellä puolalaisnuoriso kommunismin murruttua pyysi anteeksi tshekeiltä Puolan osallistumista vuoden 1968 Tshekkoslovakian miehitykseen neuvostojoukkojen rinnalla.

STT-VT
7.4.2000


Ajassa -sivulle