Eduskunnalle annettava selvitys voimankäyttövaltuuksista
Esitys uudesta rauhanturvaamislaista valmis
Suomalaiset rauhanturvaajat eivät voi vastakaan osallistua sotilaallisiin pakotetoimiin. Tulkinnanvarainen ja epämääräinen viittaus muuhun rauhaanpakottamiseen aiotaan kuitenkin poistaa laista.
Valtioneuvosto pääsi torstaina ratkaisuun uuden
rauhanturvaamislain sisällöstä. Esitys annetaan
eduskunnalle perjantaina.
Esityksen lopullista sisältöä hiottiin viime
perjantaina valtioneuvoston ulko- ja
tuvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan
presidentin kokouksessa. Esitys on nyt saanut
muodon, jonka presidentti Tarja Halonenkin voi
hyväksyä.
Nykyiseen tapaan valtioneuvosto antaa selonteon
eduskunnalle, jos rauhanturvajoukon
voimankäyttövaltuudet olisivat perinteistä
rauhanturvatoimintaa laajemmat. Uutena tärkeänä
lisäyksenä lakiin tulee kuitenkin määräys, että
selonteossa yksilöidään voimankäyttövaltuuksien
laajuus operaatiossa.
Sinänsä lainmuutos ei sisällöllisesti laajenna
Suomen osallistumista
rauhanturvaamistoimintaan. Suomi ei siten lain
perusteella vastakaan osallistuisi nykyistä
vaativampiin operaatioihin. Uudistuksen katsotaan
kuitenkin selkeyttävän sekä osallistumispäätöksen
tekemistä että käytännön toimia niissä
operaatioissa, joissa Suomi on mukana.
Toistuvaa
tulkintaa
Lainmuutoksen taustalla ovat käytännön syyt.
Etenkin Bosniassa ja Kosovossa
suomalaiskomentajat joutuvat toistuvasti
tulkitsemaan rauhanturvaamislakia.
Entisen Jugoslavian alueella suomalaiset saavat
käskynsä NATO:lta. Yleensä annettu tehtävä pitää
aloittaa kuuden tunnin kuluessa käskyn
saamisesta. Suomalaisjoukoilla voi olla vaikeaa
aloittaa tehtävää, koska lain tulkinnalle pitää aika
ajoin saada tukea Suomesta.
Jos suomalaisjoukko jättäytyy pois tehtävästä
viime hetkellä, koko tehtävä voi olla vaarassa.
Lisäksi rauhanturvaajien turvallisuus voi
vaarantua.
Viittaus muuhun rauhaanpakottamiseksi
katsottavaan toimintaan tuli lakiin
eduskuntakäsittelyssä, kun viisi vuotta sitten
nykyistä lakia säädettiin. Kaiken huipuksi
eduskunnan vastauksessa käsite
rauhaanpakottaminen sai virheellisen muodon
"rauhanpakottaminen".
Uusittava laki salli suomalaisen
rauhanturvaamisorganisaation osallistua YK:n
erityisjärjestön tai viraston humanitaariseen
operaatioon. Nykyisin tämä ei semmoisenaan ole
mahdollista. Operaatiolla pitää olla YK:n
mandaatti.
Ongelma tuli esiin viime vuoden alussa, kun Kiina
käytti veto-oikeuttaan ja esti YK:n operaatioon
jatkamisen Makedoniassa. Koska YK:n mandaattia
ei enää ollut, suomalainen rauhanturvajoukko ei
voinut osallistua pakolaisten auttamiseen.
Vapaaehtoista
toimintaa
Tarkoituksena on myös, että
rauhanturvaamistoiminnan käytännön tehtävät
siirrettäisiin puolustusministeriöstä
puolustusvoimien varsinaiseksi tehtäväksi.
Puolustusministeriölle jäävät edelleen
rauhanturvaamistoiminnan poliittinen ja
hallinnollinen ohjaus ja valvonta. Henkilöstön
osallistuminen rauhanturvatehtäviin pysyy
vapaaehtoisena.
Myös lain nimi muuttuu. Nykyinen nimi "laki
Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden
kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan
rauhanturvaamistoimintaan" on vastedes
"rauhanturvaamislaki".
STT-MH
7.4.2000
Politiikka -sivulle
|