Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Eduskunnalle annettava selvitys voimankäyttövaltuuksista

Esitys uudesta rauhanturvaamislaista valmis



Suomalaiset rauhanturvaajat eivät voi vastakaan osallistua sotilaallisiin pakotetoimiin. Tulkinnanvarainen ja epämääräinen viittaus muuhun rauhaanpakottamiseen aiotaan kuitenkin poistaa laista.


Valtioneuvosto pääsi torstaina ratkaisuun uuden rauhanturvaamislain sisällöstä. Esitys annetaan eduskunnalle perjantaina.

Esityksen lopullista sisältöä hiottiin viime perjantaina valtioneuvoston ulko- ja tuvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin kokouksessa. Esitys on nyt saanut muodon, jonka presidentti Tarja Halonenkin voi hyväksyä.

Nykyiseen tapaan valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle, jos rauhanturvajoukon voimankäyttövaltuudet olisivat perinteistä rauhanturvatoimintaa laajemmat. Uutena tärkeänä lisäyksenä lakiin tulee kuitenkin määräys, että selonteossa yksilöidään voimankäyttövaltuuksien laajuus operaatiossa.

Sinänsä lainmuutos ei sisällöllisesti laajenna Suomen osallistumista rauhanturvaamistoimintaan. Suomi ei siten lain perusteella vastakaan osallistuisi nykyistä vaativampiin operaatioihin. Uudistuksen katsotaan kuitenkin selkeyttävän sekä osallistumispäätöksen tekemistä että käytännön toimia niissä operaatioissa, joissa Suomi on mukana.


Toistuvaa tulkintaa

Lainmuutoksen taustalla ovat käytännön syyt. Etenkin Bosniassa ja Kosovossa suomalaiskomentajat joutuvat toistuvasti tulkitsemaan rauhanturvaamislakia.

Entisen Jugoslavian alueella suomalaiset saavat käskynsä NATO:lta. Yleensä annettu tehtävä pitää aloittaa kuuden tunnin kuluessa käskyn saamisesta. Suomalaisjoukoilla voi olla vaikeaa aloittaa tehtävää, koska lain tulkinnalle pitää aika ajoin saada tukea Suomesta. Jos suomalaisjoukko jättäytyy pois tehtävästä viime hetkellä, koko tehtävä voi olla vaarassa. Lisäksi rauhanturvaajien turvallisuus voi vaarantua.

Viittaus muuhun rauhaanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan tuli lakiin eduskuntakäsittelyssä, kun viisi vuotta sitten nykyistä lakia säädettiin. Kaiken huipuksi eduskunnan vastauksessa käsite rauhaanpakottaminen sai virheellisen muodon "rauhanpakottaminen".

Uusittava laki salli suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation osallistua YK:n erityisjärjestön tai viraston humanitaariseen operaatioon. Nykyisin tämä ei semmoisenaan ole mahdollista. Operaatiolla pitää olla YK:n mandaatti.

Ongelma tuli esiin viime vuoden alussa, kun Kiina käytti veto-oikeuttaan ja esti YK:n operaatioon jatkamisen Makedoniassa. Koska YK:n mandaattia ei enää ollut, suomalainen rauhanturvajoukko ei voinut osallistua pakolaisten auttamiseen.


Vapaaehtoista toimintaa

Tarkoituksena on myös, että rauhanturvaamistoiminnan käytännön tehtävät siirrettäisiin puolustusministeriöstä puolustusvoimien varsinaiseksi tehtäväksi. Puolustusministeriölle jäävät edelleen rauhanturvaamistoiminnan poliittinen ja hallinnollinen ohjaus ja valvonta. Henkilöstön osallistuminen rauhanturvatehtäviin pysyy vapaaehtoisena.

Myös lain nimi muuttuu. Nykyinen nimi "laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan" on vastedes "rauhanturvaamislaki".

STT-MH
7.4.2000


Politiikka -sivulle