Ajan suunnassa lyhyesti
Sirukortti käy syksyllä maksuvälineeksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kaikissa liikennevälineissä sekä uusissa lipunmyyntiautomaateissa voi maksaa kertalipun myös korttirahalla ensi syksystä alkaen.
Korttirahaominaisuus löytyy Leonian, Meritan ja Osuuspankkiryhmän sirukorteilta, joita on tällä hetkellä käytössä noin 400 000, kerrotaan Automatia Rahakortit Oy:stä.
Yhtiö on solminut Pääkaupungin seutuliikennettä hoitavan YTV:n ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa sopimukset Avant-korttirahan käyttöönotosta.
Korttiraha on tarkoitus ottaa käyttöön Helsingin seudun joukkoliikenteen kertamaksuissa samaan aikaan kun Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön.
- Tavoitteena on, että korttiraha nopeuttaa kertamaksuja, kun kuljettajan ei silloinkaan tarvitse käsitellä rahaa. Ajan mittaan korttirahan uskotaan vähentävän kolikoiden käsittelyä merkittävästi, ennustaa Automatia Rahakortit.
Arla ehdottaa päivällisruoan WAP-puhelimeen
Arla tarjoaa uudella palvelullaan ratkaisua tuttuun pähkäilyyn: mitä tänään syötäisiin? Kun ideat käyvät vähiin ruokaostoksilla, mutta illaksi pitäisi valmistaa jotain hyvää ja nopeasti, niin Arla lähettää WAP-kännykkään kolme ehdotusta päivällisruoaksi.
Kauppareissulleen saa myös ohjeet mitä aineksia tarvitsee valmistaakseen joko päivän herkkuaterian, jotain nopeaa ja helppoa tai päivän kasvisruoan. WAP-puhelimeen tulee myös ruoanvalmistusohjeet.
Arla on ensimmäinen yritys Ruotsissa, joka tarjoaa reseptipalvelua WAP-puhelimen kautta. Päivittäin Arlan nettisivun keittokirjaa käy selaamassa 3 000-4 000 ihmistä ja noin 15 000 tilaa itselleen sähköpostitse viikon ruokalistan.
- Uudet tekniset laitteet täyttyvät ensin "poikien leluista", kuten WAP-kännykkä osakekurssitiedoista, uutisista ja lentoaikatauluista. Ruokaohjeet ovat kuitenkin arkipäiväisiä asioita ja tuovat kännykän kautta helpotusta monen ihmisen tavanomaisiin ongelmiin, toteaa Arlan tiedotuspäällikkö Ingemar Albertsson.
Britannia asetti ryhmän tutkimaan asteroidi-iskun riskiä
Britannian tiedeministeri Lordi Sainsbury on asettanut kolmen miehen ryhmän tutkimaan asteroidi-iskun riskiä ja sitä, kuinka Maassa voitaisiin parhaiten suojautua mahdolliselta asteroidikatastrofilta.
Ryhmän on määrä tehdä ehdotuksia Britannian kansalliselle avaruuskeskukselle. Ensimmäisen raportin on tarkoitus valmistua viiden vuoden kuluessa.
- Asteroidin tai komeetan isku on äärimmäisen epätodennäköistä, eikä ihmisten kannata sen vuoksi menettää yöuniaan. Riskiä ei voi kuitenkaan täysin poissulkea ja siksi tilannetta täytyy tarkkailla, ministeri totesi.
Yhdenkään Maan läheisyydessä olevan asteroidin ei ole todettu aiheuttavan törmäysvaaraa. Maahan on kuitenkin vuosimiljoonien kuluessa osunut lukuisia asteroideja tuhoisin seurauksin.
Esimerkiksi dinosaurusten uskotaan kuolleen sukupuuttoon asteroidin törmätessä Maahan noin 65 miljoonaa vuotta sitten.
Sam Inkisen väitös: Teknologian kulttuurinen arviointi yhä lapsenkengissään
Suomi on teknologian, insinöörien ja "konehullujen" luvattu maa. Vaikka teknologinen kehitystyö on maassamme huippuluokkaa, on teknologian kulttuuristen merkitysten arviointi yhä lapsenkengissään.
Näin toteaa FM Sam Inkinen tietoyhteiskuntaa kriittisesti tarkastelevassa väitöksessään Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia. Inkinen väitteli keskiviikkona Rovaniemellä.
Inkisen väitöskirja pyrkii omalta osaltaan korjaamaan humanistisesti ja kulttuuritieteellisesti orientoituneen tutkimuksen tyhjiötä. Hänen artikkeliväitöskirjansa perustan muodostavat vuosina 1993-1999 julkaistut tieteelliset artikkelit.
Väitöstutkimuksen mukaan digitaalinen teknologia on muuttanut vuosituhannen vaihteen mediakulttuuria niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Se on vaikuttanut samalla uusien yhteisöjen, utopioiden ja avantgardevirtausten syntyyn.
Esimerkkejä uusista yhteisöistä ovat Internetin ja elektronisen teknomusiikin ympärille syntyneet alakulttuurit.
FM, mediatutkija Sam Inkinen on luennoinut vuodesta 1992 lähtien eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös toimittanut yksin tai työryhmän jäsenenä useita tieteellisiä antologioita.
Lenin-museon kävijämäärä nousi
Tampereen Lenin-museoon tutustui viime vuonna lähes 12 200 vierailijaa 65 maasta. Edellisenä vuonna kävijöitä oli yli tuhat vähemmän.
Museon suosion kasvun arvellaan johtuvan Tampereen EU-kokousten tuomasta julkisuudesta. Lenin-museota esiteltiin useissa ulkomaisissa tv-ohjelmissa.
Tampereen työväentalossa toimiva museo on maailman ainoa arkisesti toimiva Lenin-museo. Museossa esiteltiin viime vuonna mm. Venäjän salaisen poliisin historiaa, takavuosien neuvostoystävyyttä sekä neuvostoliittolaista ruokakulttuuria.
Koonnut: IA
7.1.2000
