Suomalaisyhtiöt odottavat varovaisen toiveikkaina Venäjän viennin elpymistä

BBH eli Baltic Beverages Holding on Hartwall-konsernin osakkuusyhtiö, joka harjoittaa panimo- ja virvoitusjuomatoimintaa Venäjällä, Ukrainassa ja Baltiassa. BBH työllistää 10 000 henkeä Venäjällä.

Ramm-Schmidtin mukaan elinkeinoelämän suurin toive on, että Venäjällä uusi presidentti voisi ruveta johtamaan demokraattisesti ja että päättävät elimet pääsivät jatkossa paremmin yksimielisyyteen.

- Se antaisi vakautta myös taloudelliseen kehitykseen. Nyt on mahdollista, että tulevalla presidentillä on tukea hallituksessa, ylähuoneessa ja duumassa, jolloin lainsäädäntötyö voi alkaa ihan toisella tahdilla kuin mitä tähän asti. Sitä elinkeinoelämä toivoo, sillä lainsäädännössä edelleen puutteita, Ramm-Schmidt sanoo.

Hänen mielestään Venäjän olojen sekasortoisuutta on kuitenkin liioiteltu. Panimoteollisuuden näkökulmasta katsottuna Baltia on selvästi toipumassa hyvää vauhtia Venäjän kriisistä.

- Ukrainassa toimintaympäristö haasteellisempi, koska siellä kansantulo merkittävästi alempi kuin Venäjällä ja siellä kriisin jäljet näkyvät selvästi enemmän kuin Baltiassa.

BBH:n myyntimäärät kasvoivat Ramm-Schmidtin mukaan viime vuonna 40 prosenttia edellisvuodesta.

Hartwallin osake hypähti maanantaina neljänneksen ylöspäin.
- Kyllä me osasimme odottaa, että osake nousee presidentinvaalien takia, mutta ei ihan sitä, että noin paljon yhdessä päivässä, Ramm-Schmidt sanoo.

Venäjä ajautui vakavaan talouskriisiin vuoden 1998 syyskesällä. Ruplan arvo romahti, kun Venäjä päästi ruplan liikkumaan vapaammin suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Käytännössä rupla devalvoitui eli sen ulkoinen arvo laski suhteessa muihin valuuttoihin. Sitä seurannut talouslama ajoi muiden muassa useat Venäjälle vientiä harjoittavat suomalaisyritykset ahdinkoon.

Valio päässyt lähelle normaalitilannetta

Valion vienti Venäjälle on kasvanut hiljakseen romahduksen jälkeen. Johtaja Tuomo Keurulaisen mukaan yhtiö on saavuttanut tuoteryhmistä riippuen 40-80 prosenttia huippuvuosien vientimääristä.

- Ennen talousromahdusta Venäjän vienti oli hyvin kiivasta. Nyt olemme normaalitilanteessa, hän sanoo.

Vielä viime kesänä elpyminen oli vaisua, mutta loppuvuonna vienti piristyi. Syyksi Keurulainen arvelee sitä, että tutut länsimaiset tuotemerkit ovat alkaneet houkutella kuluttajia, vaikka Venäjän oma elintarviketeollisuus on kehittynytkin.

Valion ulkomaanviennistä Venäjän osuus on enintään 20 prosenttia. Tärkeimmät kohdealueet ovat Pietari ja Moskova, jonne kuljetetaan voita, sulate- ja kypsytettyjä juustoja sekä jonkin verran lastenruokia.

STT-IA
7.1.2000

Talous -sivulle