Lihan ja maidon hinta pudonnut yhä
Peruselintarvikkeet eivät ole kallistuneet kulutustavaroiden tahtiin
Suomalaiset ovat voineet ostaa ruokaa ja alkoholittomia juomia jo kolmisen vuotta suhteellisesti halvemmalla kuin kulutustavaroita yleensä.Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat ovat nousseet 18 prosenttia vähemmän kuin kaikkien yksityiseen kulutukseen menneiden hyödykkeiden kuluttajahinnat ajalla 1997-1999.
Liha- ja lihavalmisteet ovat halventuneet runsaat pari prosenttia vuodesta 1997. Maidon kuluttajahinta on pudonnut vajaan prosentin, alkoholittomat juomat kolme prosenttia. Keskimäärin elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet noin kaksi prosenttia.
Hedelmävaaka näyttää tänään keskimäärin 10 prosenttia korkeampaa hintaa kuin kolme vuotta sitten, samoin kasvisten ja juuresten punnitukset. Kananmunat, öljyt ja rasvat ovat kallistuneet viitisen prosenttia, sokeri ja sokerivalmisteet kolme prosenttia. Leipä kallistui kolmivuotiskaudella noin kaksi prosenttia, kala vain prosentin.
Kuluttajatutkimuskeskus laati selvityksen peruselintarvikkeiden hintarakenteista kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Selvitys liittyy Elintarviketeollisuus 2000 -työryhmän raporttiin, joka julkaistiin keskiviikkona Helsingissä.
Suomen arvonlisäprosentti EU:n kärkitasoa
Elintarvikkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joiden hintakehitystä seurataan tarkasti. Elintarvikkeiden verotuksen alentamista on perusteltu useimmiten sosiaalisilla syillä.
Erityisesti pienituloisten talouksien ja lapsiperheiden on katsottu hyötyvän elintarvikkeiden hintojen alenemisesta, koska näiden ruokaan käyttämä osuus kaikista menoista on keskimääräistä suurempi.
Elintarvikkeiden arvonlisävero on vuoden 1995 alusta lähtien ollut 17 prosenttia. Tarkoituksena oli siirtyä 12 prosentin verokantaan vuonna 1998. Tästä kuitenkin luovuttiin Lipposen kakkoshallituksen tiukan budjettipoliittisten linjausten takia.
Suotuisan talouskehityksen tuomat 10-11 miljardin verokevennykset halutaan kohdistaa mieluummin ansiotulojen verotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen.
Suomen arvonlisäveroprosentti elintarvikkeissa on EU:n toiseksi korkein. Tanskan lukema on 25, Irlannin, Portugalin ja Ruotsin 12, Italian ja Itävallan 10, Kreikan 8, Espanjan ja Saksan 7, Hollannin ja Belgian 6, Ranskan 5,5, Luxemburgin 3 ja Englannin nolla.
Elintarvikkeiden arvonlisäverotason alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä vähentäisi verotuottoa uusien arvioiden mukaan noin kaksi miljardia markkaa vuositasolla. Hallitus on kuitenkin asettanut tuloveroalen selkeäksi painopisteeksi.
Ihmiset söisivät parempaa ruokaa
Elintarviketeollisuus ei usko, että arvonlisäveroprosentin alentaminen johtaisi siihen, että ihmiset söisivät entistä enemmän. Ihmiset söisivät sitä vastoin entistä paremmin, koska he ostaisivat laadullisesti parempia tuotteita, paremmin pakattuja sekä pitemmälle jalostettuja tuotteita.
Elintarviketeollisuus puoltaa arvonlisäverotason alentamista tietenkin keinona parantaa alan kannattavuutta. Sen omat laskelmat osoittavat, että viiden prosentin lasku siirtyisi kilpailun vaikutuksesta kuluttajahintoihin (4,3 prosenttia) saakka.
Elintarviketeollisuuden ja koko elintarvikeketjun kannattavuus ja työllisyys paranisivat kuluttajien siirtyessä kuluttamaan pidemmälle jalostettuja, arvokkaampia tuotteita.
Perustelu nojautuu kokemuksiin hinnanalennuksesta, jonka EU-jäsenyys aiheutti vuonna 1995. Tuolloin saavutetun 11 prosentin hinnanlaskun kuluttajille tuoma runsaan viiden miljardin markan ostovoiman lisäys palautui elintarvikeketjuun.
Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä siis hajosi arvonlisäverotuksen kohdalla, ja päätyi tavoittelemaan eurooppalaista tasoa määrittelemättömän ajan kuluessa. Valtiovarainministeriön edustaja jätti tästäkin eriävän mielipiteensä.
MARGIT HARA
7.1.2000
