Työryhmältä väljä suositus elintarvikkeiden alv:n alentamisesta
Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama Elintarviketeollisuus 2000 -työryhmä suosittelee, että elintarvikkeiden arvonlisäveroverotuksessa pyritään kohti alhaisempaa eurooppalaista tasoa.Ehdoksi asetetaan, että tämän pitää tapahtua asteittain osana yleistä veropolitiikkaa ja valtiontalouden sallimissa rajoissa.
Työryhmä ei keskiviikkona julkistamassaan muistiossa tehnyt esitystä arvonlisäveroprosentiksi.
Työryhmän vetäjän, kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan asiasta käytiin laaja keskustelu, mutta koska arviot veron alentamisen vaikutuksista ovat ristiriitaisia, ei konkreettista esitystä ryhdytty tekemään.
Suomessa elintarvikkeilta kannettava arvonlisävero on 17 prosenttia, mikä on toiseksi korkein EU:ssa.
Suomen kilpailulainsäädäntöä ei ole työryhmän mielestä tarvetta muuttaa alan erityispiirteiden vuoksi. Samalla se korostaa, ettei kilpailulainsäädännön tulkinta saa poiketa muissa EU-maissa noudatetuista käytännöistä.
Elintarviketeollisuutta on työryhmän mielestä kohdeltava yritystukien jaossa kuten muitakin toimialoja, mutta maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin esitetään erillistä, lain sallimaa investointi- ja kehittämistukijärjestelmää.
Tuen määräksi suositellaan 15 miljoonaa markkaa seuraavien kuuden vuoden aikana.
Terveysväittämiä lisää käyttöön
Työryhmä toivoo, että terveysväittämien käyttöä elintarvikkeiden markkinoinnissa voidaan laajentaa silloin kun tutkimustulokset osoittavat väitteen olevan totta.
Viime vuoden kesäkuussa asetettu työryhmä selvitti alan toimintaedellytysten kehittämistarpeita. Työryhmässä olivat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto, elintarviketyöläiset, maataloustuottajat, kauppa- ja teollisuus- sekä maatalousministeriö ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Työryhmä oli yksimielinen lukuunottamatta valtiovarainministeriön edustajan eriävää näkemystä. Siinä muun muassa esitetään, ettei elintarvikkeiden nykyiseen arvonlisäveroon puututa.
Työryhmä sai tuoreeltaan esityksilleen tukea kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojalta (sd.) ja ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasilta (kok.).
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine huomautti muistion julkistamistilaisuudessa, etteivät työryhmän ehdotukset ratkaise alan ongelmia. Alaa vaivaa edelleen ylikapasiteetti, Laine arvioi.
Kaupan osuus kasvussa
Työryhmän tilaaman Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan kaupan osuus hintarakenteissa on keskimäärin kasvanut kahden viime vuoden aikana. Lisäyksen arvioidaan olevan noin 1-2 prosenttiyksikön tasoa.
Varsinaisen kaupan palkkion lievän kasvun lisäksi ovat teollisuuden kaupalle maksamat markkinatuet lisääntyneet vuosittain. Näillä tuilla teollisuus maksaa kaupalle korvauksia tuotteidensa markkinoinnista.
Laine myönsi arvion oikeansuuntaiseksi, mutta hän muistutti, että selvityksessä käytettiin suppeaa tuotevalikoimaa, ja että tutkittujen tuotteiden osalta muutos selittyy maidon hinnoittelulla.
Vuonna 1997 kauppa myi kevytmaitoa tappiolla, kun nyt kaupan osuus on liki 17 prosenttia, mikä on Laineen mukaan lähempänä todellisia kustannuksia.
Kaupan osuutta laskettaessa on Laineen mukaan otettava huomioon mm. ostojen perusteella tehtävät kanta-asiakaspalautukset, mikä alentaa edelleen kuluttajahintoja.
Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksessä huomautetaan, että kaupan palkkiotason viimeaikaisesta kohoamisesta huolimatta kaupan palkkiot ovat nykyisin huomattavasti alhaisemmat kuin suljetun elintarviketalouden aikana viime vuosikymmenen alussa.
Kaupan osuudet ovat erityisesti laskeneet leivän, lihan ja juuston hintarakenteissa, nousua on tapahtunut maidon kohdalla.
Elintarviketeollisuustyöryhmä korostaa muistiossaan, että markkinatasapainon säilyminen päivittäistavarakaupan ja teollisuuden välillä on tärkeää.
Kärkiyritysten varassa
Työryhmä teetti työtään varten useita selvityksiä, joista se nosti esille alan kannattavuutta 1990-luvulla koskevan tutkimuksen.
Sen mukaan toimialan taloudellinen tilanne oli tuolloin verrattain vakaa Venäjän talouskriisin aiheuttamaa notkahdusta lukuunottamatta. Alan arvioidaan olevan toipumassa heikon loppuvuoden 1998 ja alkuvuoden 1999 jälkeen.
Alan tulevaisuudennäkymiä selvitti tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
Hän muistutti tiedotustilaisuudessa, että Suomessa alan ongelmana on yritysten pieni koko. Vain suurimmat pystyvät kansainvälistymään, ja alan tulevaisuus on sidoksissa kärkiyritysten menestymiseen.
Jos Venäjän markkinat jäävät pois suomalaisyrityksiltä, on elintarviketeollisuudessa liikaa resursseja, Volk arvioi. Ulkomaalaisomistus elintarvikealan kärkiyrityksissä on kasvanut, ja Volkin mukaan jää nähtäväksi, miten ulkomaiset omistajat kehittävät Suomessa olevia yksiköitä.
STT-MH
7.1.2000
