Elintarviketeollisuuden kannattavuus vaihtelee toimialoittain
Suomalaisen elintarviketeollisuuden kannattavuus vaihtelee huomattavasti toimialasta riippuen.Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan kannattavinta on eläintenruokien, myllytuotteiden, suklaan ja makeisten, juomien sekä vihannesten, marjojen ja hedelmien valmistus.
Alhaisen kannattavuuden aloja ovat kalanjalostus, maidonjalostus, tärkkelyksen tuotanto sekä teurastus. Lihanjalostus ja leipomoteollisuus sijoittuvat kannattavuudeltaan keskikastiin.
PTT:n vertaili elintarviketeollisuuden kannattavuutta vuosina 1995-98. Tutkimuksen tilasi Kauppa- ja teollisuusministeriö Elintarviketeollisuus 2000 -raportin taustaksi.
Kannattavuus nousi EU-jäsenyyteen asti
Elintarviketeollisuuden kannattavuus parani 1990-luvun alkupuoliskolla ja saavutti huippunsa EU-jäsenyyden ensimmäisenä vuonna 1995.
Tuloksia kohensi tuolloin rationalisointi, Venäjän vienti, laman päättyminen kotimarkkinoilla ja korkojen aleneminen. Vuoden 1995 jälkeen elintarviketeollisuuden käyttökate, liiketulos ja nettotulos ovat alentuneet jonkin verran.
Viime vuoden alkupuoliskolla tulokset heikkenivät lähes kaikilla niillä yrityksillä, joiden Venäjän vienti oli merkittävää. Tutkimuksessa arvioidaan, että koko elintarviketeollisuuden kannattavuus jäi viime vuonna jonkin verran alhaisemmaksi kuin vuonna 1998 ja merkittävästi alhaisemmaksi kuin 1997.
Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kannattavuuden tutkimus arvioi hyväksi vuonna 1999.
Elintarviketeollisuuden kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat selvästi alemmat kuin teollisuudella keskimäärin, koska alalla on paljon perustuotantoa, jonka kysyntä ei juurikaan kasva. Korkean jalostusasteen tuotteita valmistavia yrityksiä puolestaan on melko vähän.
Vain juomateollisuus yltää kansainväliseen kärkeen
Kansainvälisesti tarkasteluna suomalaisyritykset yltävät kannattavuudeltaan vain juomateollisuudessa kärkikaartiin. Sen sijaan matalan jalostusasteen yritykset sijoittuvat hieman alle alan johtavien kansainvälisten yritysten, mutta ero on vähäinen.
Venäjän kaupan romahtaminen syksyllä 1998 heikensi suomalaisten tuloksia selvästi kilpailijoita enemmän, koska Venäjän osuus viennistä oli useimmille suomalaisyrityksille merkittävä.
Tutkimuksessa todetaan, että lähellä alkutuotantoa olevat suuret toimialat eivät muissakaan maissa yleensä yllä makeis- ja juomateollisuuden tasolle.
Esimerkiksi lihan- ja maidonjalostuksessa on paljon osuustoiminnallisia yrityksiä, joiden kannattavuutta kuvaavat luvut ovat monesti osakeyhtiöitä alhaisempia tuloksenjaon ja pääoman keräämistavan takia.
Kansainvälisessä tarkastelussa kannattavuuseroja löytyy myös eri maiden väliltä. Laajan elintarviketeollisuuden maat kuten Hollanti ja Tanska näyttävät saavuttavan muita korkeamman nettotuloksen. Yritystasolla puolestaan paremmin pärjäävät valikoituihin tuoteryhmiin keskittyvät kansainväliset pörssiyhtiöt.
FF-IA
7.1.2000
