Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Koulutusjärjestelmän uudistaminen jatkuu uudella vuosituhannella

Tietoyhteiskunnan valmiudet keskeisiä koulutuksen suuntaviivoissa



Alkaneella vuosituhannella avainsanoina suomalaisessa koulutuksessa ovat edelleen laatu ja osaaminen.


Yksi osoitus panostuksesta koulutuksen laatuun on korkeakoulujen arviointineuvoston esitys 20:stä yliopistokoulutuksen laatuyksiköstä ja neljästä aikuiskoulutuksen laatuyliopistosta. Suomalaisen koulutuksen edelleen kehittämisen ohella myös keskustelu eurooppalaisen korkeakoulutuksen linjoista jatkuu.

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuun lopulla uuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999-2004. Esityksestä käytiin syksyn mittaan vilkasta keskustelua, joka painottui etenkin arvioihin suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimallin säilymisestä tulevaisuudessa.

Yliopistopiireissä haluttiin jarrutella ammattikorkeakoulujen intoa kehittää jatkotutkintoja ainakin osittain vastauksena yliopistojen jatkokoulutusmallille. Joka tapauksessa nyt hyväksytyn kehittämissuunnitelman linjaukset osoittavat, että ammattikorkeakoulusektorin kehittämiseen panostetaan voimakkaasti.

Hallitusohjelman peruslinjaus korostaa osaamista ja tietoa. Koulutuksen resurssit pyritään turvaamaan muun muassa niin, että koulutuksen julkinen rahoitus on suunnitelmakaudella edelleenkin OECD:n kärkimaiden tasolla.


Koulutukselle ja tutkimukselle tietostrategia

Huhtikuussa valmistunut opetusministeriön uusi tietostrategia koulutukselle ja tutkimukselle vuosina 2000-2004 tukee suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen teemoja.

Strategian kahdeksan hankesuunnitelmaa ovat: tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille, opetushenkilöstön koulutus, tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän ammattilaisten koulutus, virtuaaliyliopisto, virtuaalikoulu, tietoverkkojen oppimisympäristöt sekä sisältötuotanto.

Tietostrategian erityiskohteena ovat keski-iän ylittäneen, työelämän ulkopuolelle jääneen aikuisväestön, kasvavan eläkeläis- ja vanhusväestön sekä erityisryhmien tarpeet.

Virtuaaliyliopiston rakentaminen on yksi mielenkiintoisimmista tietostrategian hankkeista.

Sen tavoitteena on perustaa korkealaatuinen ja kansainvälisesti tunnustettu virtuaaliyliopisto, laajentaa ja monipuolistaa korkeakouluopetusta sekä virtuaaliyliopistoa tukevaa tutkimusta ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi mm. oppimateriaali- sekä koulutuspalveluiden hyödyntämisessä.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa yliopistojen verkostoyhteistyön tehostamista, syntyvän verkoston toiminnan monipuolistamista sekä opetuksen ja tutkimuksen huippulaadun ylläpitämistä. Virtuaaliyliopiston vetovoimaa lisätään käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa myös innovatiivisesti.

Virtuaaliyliopiston ohella visiona on, että vuonna 2004 Suomessa toimii myös virtuaalikoulu, jonka ydin olisi opiskelumoduuleja, kursseja ja muita opiskelupaketteja sekä oppimateriaalia tarjoava käyttöliittymä.

Strategiakauden aikana tullaan kiinnittämään erityishuomiota rahoituksen koordinoimiseen. Hankkeen budjetti määräytyy opetusministeriön, opetushallituksen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn panostavien rahoittajatahojen sekä kuntien ja yritysten kanssa käytävissä neuvotteluissa.


Laatuyksiköiksi runsaasti hakijoita

Korkeakoulujen arviointineuvoston esittämät laatuyksiköt ovat yhtenä kriteerinä opetusministeriön vuosien 2001-2003 yliopistobudjettiin sisällyttämässä rahanjaossa.

Laatuyksiköiden yhteisenä piirteenä on, että niillä on näyttöä innovatiivisesta toiminnasta, jota voi olla uusien opetusmenetelmien ohella esimerkiksi työelämätarpeiden huomioon ottaminen.

Yliopistot jättivät kaikkiaan 52 hakemusta laatuyksiköiksi ja 15 hakemusta aikuiskoulutuksen laatuyliopistoiksi.

Ehdotukset käsiteltiin koulutusaloittain seitsemässä ryhmässä. Lopullisessa esityksessä ei ole suoraa yhteyttä esimerkiksi opiskelupaikkakuntien opiskelijamääriin, mutta suuret kaupungit ovat hyvin edustettuina. Laadun huippuyksiköistä yhdeksän sijaitsee Helsingissä, neljä Tampereella, kolme Oulussa, kaksi Turussa ja yksi Joensuussa sekä Lappeenrannassa.

Aikuiskoulutuksen laatua arvioitaessa yhtenä tärkeänä perusteena oli elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutuminen. Aikuiskoulutuksen laatuyliopistot ovat osoittaneet aikuiskoulutusstrategiansa toimivuuden korkealaatuisten ja ajanmukaisten koulutusratkaisujen avulla.

Aikuiskoulutusta koskevat hakemukset käsitteli yliopistojen ulkopuolinen asiantuntijaryhmä ja neljä valituksi tullutta ovat Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Teknillinen korkeakoulu Espoon Otaniemessä.


Eurooppalaisen koulutuksen kehittely jatkuu

Suomen EU-puheenjohtajakaudella tehtiin hahmotelmia joidenkin, ennen kaikkea tutkintomalleja koskevien määritelmien, yhtenäistämiseksi yleiseurooppalaisella tasolla.

Keskustelu koulutuksen eurooppalaisesta varsinaisesta harmonisoinnista laantui, mutta yhteisiä suuntaviivoja nähtiin tarpeelliseksi vetää mm. kansainväliselle koulutustarjonnalle ja sille, millä ehdoilla sitä voidaan järjestää.

Keskustelun tarvetta havaittiin myös opintosuoritusten hyväksi lukemisesta ja kartuttamisesta sekä yliopistollisten ja ei-yliopistollisten tutkintojen suhteiden selkiyttämisestä Euroopan tasolla.

Tutkintojärjestelmien kehittymiseen vaikuttavat monissa maissa samankaltaiset tekijät, kuten halu lyhentää tutkintojen suorittamisaikoja, korkeakoulujen toimintavapauksien lisääminen samalla kun arvioinnin asema ohjauksessa vahvistuu, sekä kasvava kansainvälinen kilpailu koulutuksen kentällä.

Kansainvälisyys on huomioitu myös kehittämissuunnitelmassa. Sen mukaan kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijavaihdon tavoitteena on, että vuosittain noin 8000 kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla. Vastaavasti yliopistot tehostavat opiskelijavaihtoa siten, että vuosittain ulkomailla opiskelee 6000 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa.


Tietoteollisuuden, kaupan ja opettajankoulutuksen paikkoja lisätään

Vaikka työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, löytyy aloja, joita uhkaa lähitulevaisuudessa jopa työvoimapula. Tämä on huomioitu myös suunnitelmissa koulutustarjonnan volyymista.

Kehittämissuunnitelman perusteella nuorten ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan erityisesti työvoimapulan uhkaamille aloille. Vuonna 2004 aloituspaikka tarjotaan 49 000 opiskelijalle. Tavoitteena on, että kyseisenä vuonna suoritetaan tutkintoja vähintään 42 000.

Keskustelussa suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta on huomioitu aiheellinen pelko toisen asteen koulutuksen jäämisestä korkeakoulujen jalkoihin.

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta onkin tarkoitus kehittää nykyistä vahvempi vaihtoehto korkeakouluopintoihin etenemisen väylänä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita on noin kolmasosa.

Yliopistojen koulutustarjontaa tullaan lisäämään tietoteollisuuden- sekä kaupan ja opettajankoulutuksen aloilla. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa tarjotaan aloituspaikka 19 000 opiskelijalle ja vuonna 2004 ylempiä korkeakoulututkintoja toivotaan suoritettavan 14 000.

Ammattikorkeakouluissa vastaavat luvut vuonna 2004 on asetettu 25 000 aloituspaikkaan ja 19 000 suoritettuun tutkintoon. AMK-tutkintoon johtavaa tarjontaa tullaan kohdentamaan erityisesti kulttuuriteollisuuden aloille.


Opintososiaalisiin etuihin joitain muutoksia

Loppuvuoden opiskelijapoliittisista teemoista yksi näkyvimpiä oli kiistely opiskelijoiden asumisen tukemisesta. Yhtenä vaihtoehtona oli yleisestä asumistuesta luopuminen, joka olisi aiheuttanut ongelmia myös useille opiskelijoille.

Kädenväännön jälkeen eduskunta hyväksyi opintotuen asumislisän enimmäismäärän noston nykyisestä 67 prosentista 80 prosenttiin. Korotus tulee voimaan toukokuussa. KELA:n kautta saatavaa yleistä asumistukea ei kuitenkaan lopeteta.

Vanhojen opintolainojen enimmäiskorko laskee hieman, nykyisestä 4,9 prosentista 4,76 prosenttiin. Vastaavasti korkotuettujen opintolainojen osalta opiskelijan maksama korko alenee nykyisestä 3,05 prosentista kolmeen prosenttiin.

Vanhoja, ennen syksyä 1992 korkeakouluopiskelijoiden ottamia ja muiden ennen syksyä 1994 nostamia lainoja on arviolta 4,6 miljardin markan edestä. Korkotuen piirissä oleva lainakanta on noin 745 miljoonaa markkaa.

Asumistukikeskustelun yhteydessä tuotiin joiltain tahoilta esiin tukien väärinkäyttö esimerkiksi asuntokeinottelulla. Samoihin aikoihin nousi otsikoihin perusteettomasti maksettujen opintotukien takaisinperintä.

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton vastikään tekemä laaja opiskelijoiden suhtautumista tukien väärinkäyttöön kartoittanut tutkimus ei kuitenkaan tue väärinkäytöksiä, vaan ne nähdään hyvin kielteisessä valossa.

MIKKO LAITINEN
7.1.2000


Kotimaa -sivulle