Ulkopuolisen rahan käyttöön toivotaan eettisiä sääntöjä
Presidenttiehdokkaat pohtivat tiedepolitiikkaa
Yliopistojen lisääntyvä ulkopuolinen rahoitus huolettaa useita presidenttiehdokkaita, ilmeni maanantaina Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä vaalipaneelissa.Sekä vihreiden Heidi Hautala, RKP:n Elisabeth Rehn että SDP:n Tarja Halonen kuuluttivat eettisiä sääntöjä ohjaamaan ulkopuolisen lisärahoituksen käyttöä niin, ettei se sanelisi tutkimuksen suuntaa ja estäisi tulosten avointa julkistamista.
Myös keskustan Esko Ahon, remonttiryhmän Risto Kuisman sekä perussuomalaisten Ilkka Hakalehdon mielestä valtion on kannettava ensisijainen vastuu yliopistojen rahoituksesta. Kokoomuksen Riitta Uosukainen ei osallistunut tilaisuuteen.
Aho tähdensi valtion roolia erityisesti niillä tieteenaloilla, jotka eivät houkuttele liike-elämää tuekseen. Hänen mielestään budjettirahoitusta ei saa liikaa keskittää muutenkin menestyvään tutkimukseen.
Kuisma oli ehdokkaista ainoa, joka mainitsi opiskelijoiden omavastuun eli lukukausimaksut yhtenä rahoitusvaihtoehtona. Tämä vaatisi kuitenkin ensin mm. veroremonttia, joka takaisi opiskelijoille valmistuttuaan nykyistä paremmat ansiot, hän korosti.
Halonen kertoi paneelikeskustelussa suhtautuvansa kriittisesti eläinlääketieteellisen tiedekunnan mahdolliseen Kuopioon siirtoon.
Aho ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta korosti maan eri osissa harjoitettavan tutkimuksen olevan tärkeää paitsi alueille myös tieteelle itselleen. Muut läsnäolleet ehdokkaat ilmoittautuivat siirtohankkeen vastustajiksi.
Halonen: Islanti ja Norjakin EU:hun
Ehdokkailta kysyttiin myös heidän näkemystään siitä, millaiset uhkakuvat Suomea odottavat kahden presidenttikauden päässä eli vuonna 2012.
Aho mainitsi sisäpoliittisina huolinaan väestön ikääntymisen sekä alueiden ja ihmisten syrjäytymisen osaamisyhteiskunnan kehityksestä. Ulkopuolelta Suomea uhkaavat hänen mielestään kansainvälinen rikollisuus, ympäristöongelmat ja Euroopan elintasoerot.
Rehniä huolettaa ympäristön pilaantuminen ja Hautalaa ympäristökysymykset yhdistyneinä hallitsemattomaan globalisoitumiseen. Kuisma varoitti Venäjän lisääntyvästä sekasorrosta ja Hakalehto Venäjän ärsyttämisestä EU:n sotilaallisella liittoutumisella.
Halonen keskittyi puheenvuorossaan enemmän uhkien voittamiseen kuin niiden maalailuun. "Rohkeana kannanottonaan" hän arveli myös Norjan ja Islannin liittyvän Euroopan unioniin vuoteen 2012 mennessä.
Unionin vahvistuessa myös demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion käsite valtaavat sijaa ja Euroopan ääni kuuluu nykyistä selvemmin YK:ssa.
Yhdysvaltain tuella tämä voisi palauttaa kansainväliselle järjestölle sen alkuperäisen roolin maiden ja maanosien yhdistäjänä, Halonen visioi.
STT-IA
10.1.2000
