Miksi 100 000 miehen armeija ei ole menestynyt odotetusti?
Suomalainen asiantuntija arvioi Tshetshenian sotaa
Venäjä on suomalaisen asiantuntijan arvion mukaan sitonut Tshetsheniaan kaikki korkeassa valmiudessa olevat joukkonsa.Siellä parhaillaan käytävään sotaan osallistuu arviolta 100 000 venäläistä. Vain noin kymmenesosa näistä on todella taistelukykyisiä joukkoja. Ne taas koostuvat sekä asevoimien että sisäministeriön erikoisjoukoista.
- Tähän saakka taistelukykyiset joukot ovat vallanneet kylän ja kaupungin toisensa perään. Sen jälkeen sinne on tuotu loppujoukosta vartijat.
- Sitten ovat iskeneet tshetsheenit, mutta venäläiset asevelvolliset eivät ole pystyneet heitä kunnolla torjumaan, tiivistää neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Jalonen Suomen puolustusministeriöstä.
Hän huomauttaa tämän tavallaan näkyvän myös viime päivien tapahtumissa, vaikka ne ovat edelleenkin hämärän peitossa.
- Puhdas sotilaallinen analyysi osoittaa, että niin kauan kuin Venäjä on kiinni Tshetsheniassa sillä ei ole missään muualla mahdollisuutta aloittaa suurimuotoista hyökkäystä, sanoo Jalonen.
Jatkoa vaikeaa arvioida
- Tässä vaiheessa on edelleenkin hyvin vaikeaa arvioida sitä, miten Venäjän johto aikoo tätä sotaa jatkaa. Varsinkin kun viime tiedot osoittavat merkkejä siitä, että siellä on ollut vastoinkäymisiä, toteaa Jalonen.
Ongelmallista Venäjän kannalta on Jalosen mukaan ollut se, että mitä pitempään tämä tilanne venyy, sitä enemmän se tavallaan alkaa käydä Moskovaa tai Kremliä vastaan.
Yksi näkökohta tässä on lisäksi Venäjän suhde
länteen.
- Mitä pitempään Tshetshenian sota
venyy, sitä enemmän lännestä tulee kriittisiä
lausuntoja, arvioi Jalonen.
- Jo nyt Venäjä törmää länsisuhteissaan jatkuvasti Tshetshenian kysymykseen kaikilla tasoilla. Ei ainoastaan politiikassa, vaan heijastusvaikutukset alkavat tulla vastaan myös talouskysymyksissä ja muissa samantyyppisissä asioissa.
Politiikka ja armeija
Syksyn aikana on jo selvästi ollut nähtävissä, että asevoimien piirissä on noussut esille pienehkö ryhmä korkeita upseereita, jotka pyrkivät mukaan valtapeliin.
- He ovat nyt poliittisesti aktivoitumassa ja markkinoimassa Tshetshenian sotaa tilanteeltaan paljon parempana kuin edellistä käytyä sotaa. Silloin poliittinen puoli heidän mukaansa petti, eikä armeijan annettu hoitaa sotaa loppuun, selvittää Jalonen.
Toistaiseksi nämä upseerit ovat todenneet, että Tshetshenian operaatiolla on poliittinen tuki. He ovat maailmankuvaltaan nykyisen poliittisen johdon kanssa aika lailla myös samantyyppisiä.
- Venäjän nostaminen perinteisenä suurvaltana on heille hyvin tärkeää, ja tässä suhteessa löytyy hengenheimolaisuutta aika paljon virkaatekevään presidenttiin ja pääministeriin Vladimir Putiniin.
- Keinovalikoimassa heiltä löytyvät korkealta kuri, järjestys ja voimakeinojen käyttö, arvioi Olli-Pekka Jalonen, joka työskentelee neuvottelevana virkamiehenä puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla.
STT-IA
11.1.2000
