Ajan suunnassa lyhyesti
Suomalaiselle teknologialle kunniamaininta ympäristökisassa
Suomalainen teknologia on saanut kunniamaininnan Euroopan ympäristökilpailussa. Kunniamaininnan sai Pentisol Ky:n kehittämä aerosolipullojen ponnekaasuihin liittyvä teknologia.
EU:n ympäristökomissaari Margit Wallström luovutti tunnustuksen tiistaina Brysselissä.
Kunniamaininnan saanut PentiRefill Spray System on patentoitu ekologinen spray-ratkaisu, jolla voidaan korvata miltei kaikki perinteiset, haitallisia kaasuja ilmakehään laskevat aerosolit.
Tällä järjestelmällä ponneaine jää pulloon odottamaan uudelleen täyttöä. Samaa pulloa voidaan käyttää useita kymmeniä kertoja.
Iso lahjoitus Afrikan vuoristogorillojen suojeluun
Suomen Lontoon suurlähettiläs Pertti Salolainen on luovuttanut Maailman luonnon säätiön WWF:n Britannian osastolle noin 160 000 markkaa vuoristogorillojen suojeluun. Rahat on saatu Salolaisen luontokuvanäyttelystä Lontoosta.
Lahjoituksen tarkkaa suuruutta ei vielä tiedetä, sillä lahjoituksia tulee edelleen, ja Suomessa gorillojen suojeluun kerätyt rahat lisätään vielä lahjoitussummaan.
Lahjoitus on kerätty suurlähettiläs Salolaisen Lontoossa esillä olleella luontokuvanäyttelyllä, joka avattiin marraskuun 20. päivänä. Näyttelyn avasi Britannian WWF:n puheenjohtaja prinsessa Alexandra, joka lahjoitti itsekin suuren summan vuoristogorillojen hyväksi.
WWF:n gorilla-hanke on vakiinnuttanut jopa lisännyt Afrikan vuoristogorillakantaa. Gorillojen suojelu on paitsi tärkeää myös vaarallista työtä, sillä sitä tehdään kriisialueella Ugandan, Ruandan ja Kongon rajalla, suojeluhankkeen johtaja Annette Lanjouw kuvasi lahjoittajia kiittäessään.
Tiedemiehet: Etelämantereen otsoniaukko alkaa supistua
Australialaiset tiedemiehet ovat toiveikkaita sen suhteen, että Etelämantereen yläpuolella oleva noin Kiinan kokoinen aukko otsonikerroksessa alkaisi kuroutua umpeen. Myönteinen kehitys on mahdollista kasvihuonepäästöjen kuten freonien ja halonien vähentymisestä ilmakehässä.
Teollisuusmaat sopivat 13 vuotta sitten Montrealissa freonien ja halonien käytön asteittaisesta vähentämisestä. Kehitysmaat sitoutuivat aloittamaan toimet viimeistään vuonna 2010.
Montrealin kokous järjestettiin pian sen jälkeen kun Etelämantereen yllä oleva aukko otsonikerroksessa oli havaittu.
- Käyttöön otetut toimet näyttävät toimivan, sanoi ilmakehää tutkivat Paul Fraser australialaisen ABC-radioaseman haastattelussa tiistaina.
Fraserin mukaan Tasmaniassa olevalta tutkimusasemalta saadut tiedot vahvistavat, että ilmakehän freoni- ja halonipitoisuudet ovat vähentyneet alueella.
Hän sanoi odottavansa vielä amerikkalaisia satelliittikuvia saadakseen varmistuksen olettamukselleen, että freonimäärän vähentyminen olisi johtanut otsoniaukon kutistumiseen.
Todellista edistystä Fraser odottaa tapahtuvan sen jälkeen kun kaikki maapallon maat luopuvat freonien käytöstä vuonna 2010.
Tutkimus: Kevät on raskasta aikaa
Kevät on parasta aikaa hedelmöitymiselle, kertoo tuore israelilainen tutkimus. Syksyllä taas on vaikeampaa tulla raskaaksi, tutkijat väittävät. Löydökset perustuvat neljä vuotta koeputkihedelmöityksiä tehneen israelilaisen sairaalan havainnoille.
Tutkimuksessa oli mukana vajaat 700 naista, jotka olivat hakeutuneet keinohedelmöitykseen Jerusalemissa sijaitsevaan Hadassa Ein-Kerem -sairaalaan.
Olennainen vaikuttava tekijä on päivänvalon määrä, tutkijat arvelevat. Paitsi hedelmöitymisalttiuteen, valo vaikuttaa heidän mukaansa myönteisesti myös alkioiden terveyteen.
Tutkimuksen tulokset ovat luettavissa tuoreesta Fertility and Sterility -lehdestä. Lehteä julkaisee Yhdysvaltain lisääntymislääketieteen yhdistys.
Joulukortteja sadan vuoden ajalta Korttien Talossa
Hämeenlinnassa sijaitsevan Korttien Talon perinteinen joulunäyttely koostuu vanhoista rakkaista muistoista yli sadan vuoden ajalta. Esillä on tunnettujen taiteilijoiden, mutta tuntemattomienkin tekijöiden kortteja. Myös muutamia Venny Soldanin jouluaiheisia kuvitusoriginaaleja on esillä. Näyttely on esillä loppiaiseen saakka.
Joulukortin historia ulottuu 1850-luvulle Englantiin. Suomeen joulukortti tuli 1870-luvulla Saksasta. Aluksi korttien kuva-aiheilla ei ollut mitään tekemistä joulun symbolien kanssa. Jouluiloa toivotettiin vaikkapa keskieurooppalaisella kesämaisemalla.
Myöhemmin joulukorttien kuva-aiheisiin sulautui osia monien maiden ikivanhoista perinteistä. Joululahjojen tuojista tunnetuin on Pyhä Nikolaus seuraajineen. Amerikassa Nikolauksesta tuli Santa Claus.
Euroopan germaanisella alueella katolisen Nikolauksen tilalle tuli Christkind, jonka hahmo oli sekoitus Jeesus-lasta ja enkeliä.
Suomeen joulu-ukko tuli Nikolauksen pohjoismaisena muunnoksena, joka sulautui kansanperinteen eläintä esittävään pukkiin. Ruotsalainen Jenny Nyström loi iloisen harmaanuttuisen, pihapiirissä hiippailevan tontun, ja muutenkin hänen joulukuvillaan on ollut valtava vaikutus pohjoismaiseen korttien käyttökulttuuriin.
Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Martta Wendelin ja Rudolf Koivu piirsivät sen kuvaston, joka yhä koetaan oikeaksi suomalaiseksi jouluksi. Joulukortti on paljon muuttunut, mutta sen nostalgia säilyy.
Koonnut: IA-VT
8.12.2000
