Verkkouutiset

Sisältö
Etusivu
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomalainen käyttää alkoholiin 4000 markkaa vuodessa



Suomalaiset käyttivät vuonna 1999 alkoholiin yhteensä 20,2 miljardia markkaa. Asukasta kohti rahaa kulutettiin 3 920 markkaa eli 167 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.


Alkoholimenojen osuus yksityisistä kulutusmenoista oli 5,6 prosenttia. Eniten rahaa viinaan käytettiin Lapissa (4 955 mk) ja Uudellamaalla (4563 mk), vähiten Pohjanmaalla (2 464 mk).

Alkoholin kulutus kasvaa edelleen koko maassa. Suomessa juotiin vuonna 1999 noin yhdeksän litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti. Kulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 prosenttia. Tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa asukasta kohti.

Tilastoimaton kulutus eli alkoholijuomien laillinen ja laiton kotivalmistus, matkustajien alkoholin tuonti, salakuljetus ja korvikkeet sekä suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi oli hieman alle kaksi litraa asukasta kohti.

Tiedot käyvät ilmi Stakesin julkaisusta Päihdetilastollinen vuosikirja 2000.


Suurkuluttajia jopa puoli miljoonaa

Alkoholia käyttää aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan 250 000-500 000 eli noin 6-12 prosenttia aikuisväestöstä.

Raittiiden miesten osuus on noin 10 prosenttia ja raittiiden naisten noin 14 prosenttia 18-vuotta täyttäneestä väestöstä. Raittiiden naisten osuus on pienentynyt huomattavasti, vielä 1970-luvun taitteessa noin 40 prosenttia naisista oli raittiita.

Vuonna 1998 vajaa 10 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä oli joskus kokeillut kannabista. Huumausaineiden käyttö keskittyy erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkaan, 15-24-vuotiasta useampi kuin joka viides on joskus kokeillut kannabista.

Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia 15-16-vuotiaista oli joskus kokeillut kannabista. Käytön yleisyys oli kaksinkertaistunut vuoteen 1995 nähden.


Päihdehaitat lisääntyivät

Valtakunnallisen päihdetapauslaskennan mukaan vuonna 1999 yli 90 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalvelujen päihde-ehtoisista asiakaskäynneistä liittyi alkoholiin.

Lääkeaineiden väärinkäyttö liittyi 23 prosenttiin ja laittomat huumausaineet 15 prosenttiin asioinneista. Huumetapauksista 11 prosenttia liittyi kannabiksen, yhdeksän amfetamiinin ja viisi opiaattien käyttöön.

Päihdehuollon erityispalvelujen huumeasiakkaat hakeutuivat hoitoon ensisijaisesti amfetamiinin tai muiden stimulanttien käytön takia (33 %).

Toiseksi eniten hoitoon hakeuduttiin opiaattien käytön takia (25 %). Tämä käy ilmi vuonna 1999 tehdystä Pompidou-huumehoitotiedonkeruusta.

Sekakäyttö oli yleistä ja varsinaisten huumeiden käyttö sekakäytön osana oli lisääntynyt. Hoitoon hakeutuneet olivat aiempaa nuorempia ja heillä oli myös runsaasti syrjäytymisriskejä sekä kasaantuvia ongelmia kuten työttömyyttä ja asunnottomuutta.

Sairaaloiden vuodehoito-osastoilla kirjattiin vuonna 1999 noin 33 500 hoitojaksoa, joissa alkoholi oli joko pää- tai sivudiagnoosina. Huumesairauksista kertyi 8 200 hoitojaksoa.

Päihdehuollon laitoksissa oli vuonna 1999 hoidossa 11 660 asiakasta eli noin tuhat edellisvuotta enemmän. Miehiä hoidetuista oli lähes 80 prosenttia. A-klinikoilla ja nuorisoasemilla kävi noin 43 300 asiakasta, joille kertyi noin 379 600 käyntikertaa.


Huumeisiin kuoli 140 viime vuonna

Piikkihuumeiden käyttöön liittyvät infektiosairaudet lisääntyivät ja koskettivat yhä nuorempia. Vuoden 1999 aikana jo joka toinen uusi HIV-tartunta aiheutui piikkihuumeiden käytöstä.

Huumeiden käyttäjien HIV-epidemian kasvuvauhti näyttää kuitenkin hidastuneen vuonna 2000. C-hepatiittitartuntoja todetaan vuosittain noin 1 700, joista yli puolet alle 30-vuotiailla.

Huumeisiin kuoli alustavien tietojen mukaan noin 140 ihmistä vuonna 1999, kun vastaava luku edellisvuonna oli noin 110.

Suurin syy huumekuolemien lisääntymiseen olivat heroiinimyrkytykset, joita vuonna 1999 oli alustavan tiedon mukaan 46. Heroiinikuolemantapausten määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa.

Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana lisätty huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneiden yksiköiden palveluja mm. perustamalla uusia kuntoutusyksiköitä ja nuorille huumeiden käyttäjille suunnattuja avohoitoyksiköitä.

Huumehoitotiedonkeruun mukaan uudet huumehoitoyksiköt ovat onnistuneet tavoittamaan nuoria huumeiden käyttäjiä.

Huumausainerikollisuus kasvoi poliisin ja tullin tilastojen mukaan edelleen vuonna 1999. Huumausainerikoksista tehtiin 9 227 rikosilmoitusta ja niistä epäiltiin 9 287 henkilöä. Luvut nousivat edellisvuodesta 15 prosenttia.

Rattijuopumustapausten määrä oli 21 940, mikä on puoli prosenttia edellisvuotta enemmän. Poliisin tietoon tuli noin 26 600 väkivaltarikosta eli yli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

IA
8.12.2000


Kotimaa -sivulle