Suomalainen käyttää alkoholiin 4000 markkaa vuodessa
Suomalaiset käyttivät vuonna 1999 alkoholiin yhteensä 20,2 miljardia markkaa. Asukasta kohti rahaa kulutettiin 3 920 markkaa eli 167 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Alkoholimenojen osuus yksityisistä
kulutusmenoista oli 5,6 prosenttia. Eniten rahaa viinaan
käytettiin Lapissa (4 955 mk) ja Uudellamaalla
(4563 mk), vähiten Pohjanmaalla (2 464 mk).
Alkoholin kulutus kasvaa edelleen koko maassa.
Suomessa juotiin vuonna 1999 noin yhdeksän
litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti.
Kulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna
1,7 prosenttia. Tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa
asukasta kohti.
Tilastoimaton kulutus eli
alkoholijuomien laillinen ja laiton kotivalmistus,
matkustajien alkoholin tuonti, salakuljetus ja
korvikkeet sekä suomalaisten ulkomailla
kuluttama alkoholi oli hieman alle kaksi litraa
asukasta kohti.
Tiedot käyvät ilmi Stakesin
julkaisusta Päihdetilastollinen vuosikirja 2000.
Suurkuluttajia jopa puoli miljoonaa
Alkoholia käyttää aikuisväestöstä lähes 90
prosenttia. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu
olevan 250 000-500 000 eli noin 6-12
prosenttia aikuisväestöstä.
Raittiiden miesten
osuus on noin 10 prosenttia ja raittiiden naisten
noin 14 prosenttia 18-vuotta täyttäneestä
väestöstä. Raittiiden naisten osuus on
pienentynyt huomattavasti, vielä 1970-luvun
taitteessa noin 40 prosenttia naisista oli raittiita.
Vuonna 1998 vajaa 10 prosenttia suomalaisesta
aikuisväestöstä oli joskus kokeillut kannabista.
Huumausaineiden käyttö keskittyy erityisesti
nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkaan, 15-24-vuotiasta useampi kuin joka viides on joskus
kokeillut kannabista.
Vuonna 1999 tehdyn
tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia 15-16-vuotiaista oli joskus kokeillut kannabista. Käytön
yleisyys oli kaksinkertaistunut vuoteen 1995
nähden.
Päihdehaitat lisääntyivät
Valtakunnallisen päihdetapauslaskennan mukaan
vuonna 1999 yli 90 prosenttia kaikista sosiaali- ja
terveyspalvelujen päihde-ehtoisista
asiakaskäynneistä liittyi alkoholiin.
Lääkeaineiden
väärinkäyttö liittyi 23 prosenttiin ja laittomat
huumausaineet 15 prosenttiin asioinneista.
Huumetapauksista 11 prosenttia liittyi
kannabiksen, yhdeksän amfetamiinin ja viisi
opiaattien käyttöön.
Päihdehuollon erityispalvelujen huumeasiakkaat
hakeutuivat hoitoon ensisijaisesti amfetamiinin
tai muiden stimulanttien käytön takia (33 %).
Toiseksi eniten hoitoon hakeuduttiin opiaattien
käytön takia (25 %). Tämä käy ilmi vuonna 1999
tehdystä Pompidou-huumehoitotiedonkeruusta.
Sekakäyttö oli yleistä ja varsinaisten huumeiden
käyttö sekakäytön osana oli lisääntynyt. Hoitoon
hakeutuneet olivat aiempaa nuorempia ja heillä
oli myös runsaasti syrjäytymisriskejä sekä
kasaantuvia ongelmia kuten työttömyyttä ja
asunnottomuutta.
Sairaaloiden vuodehoito-osastoilla kirjattiin
vuonna 1999 noin 33 500 hoitojaksoa, joissa
alkoholi oli joko pää- tai sivudiagnoosina.
Huumesairauksista kertyi 8 200 hoitojaksoa.
Päihdehuollon laitoksissa oli vuonna 1999
hoidossa 11 660 asiakasta eli noin tuhat
edellisvuotta enemmän. Miehiä hoidetuista oli
lähes 80 prosenttia. A-klinikoilla ja
nuorisoasemilla kävi noin 43 300 asiakasta, joille
kertyi noin 379 600 käyntikertaa.
Huumeisiin kuoli 140 viime vuonna
Piikkihuumeiden käyttöön liittyvät
infektiosairaudet lisääntyivät ja koskettivat yhä
nuorempia. Vuoden 1999 aikana jo joka toinen
uusi HIV-tartunta aiheutui piikkihuumeiden
käytöstä.
Huumeiden käyttäjien HIV-epidemian
kasvuvauhti näyttää kuitenkin hidastuneen vuonna
2000. C-hepatiittitartuntoja todetaan vuosittain
noin 1 700, joista yli puolet alle 30-vuotiailla.
Huumeisiin kuoli alustavien tietojen mukaan noin
140 ihmistä vuonna 1999, kun vastaava luku
edellisvuonna oli noin 110.
Suurin syy
huumekuolemien lisääntymiseen olivat
heroiinimyrkytykset, joita vuonna 1999 oli
alustavan tiedon mukaan 46.
Heroiinikuolemantapausten määrä on
kolminkertaistunut kahdessa vuodessa.
Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana
lisätty huumeiden käyttäjien hoitoon
erikoistuneiden yksiköiden palveluja mm.
perustamalla uusia kuntoutusyksiköitä ja nuorille
huumeiden käyttäjille suunnattuja
avohoitoyksiköitä.
Huumehoitotiedonkeruun
mukaan uudet huumehoitoyksiköt ovat
onnistuneet tavoittamaan nuoria huumeiden
käyttäjiä.
Huumausainerikollisuus kasvoi poliisin ja tullin
tilastojen mukaan edelleen vuonna 1999.
Huumausainerikoksista tehtiin 9 227
rikosilmoitusta ja niistä epäiltiin 9 287 henkilöä.
Luvut nousivat edellisvuodesta 15 prosenttia.
Rattijuopumustapausten määrä oli 21 940, mikä
on puoli prosenttia edellisvuotta enemmän.
Poliisin tietoon tuli noin 26 600 väkivaltarikosta
eli yli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä
vuonna.
IA
8.12.2000
Kotimaa -sivulle
|