EU-perusoikeuksilla suomalaisten vahva tuki
Selvä enemmistö on valmis sisällyttämään sitovat perusoikeudet EU:n perussopimukseen. Sen sijaan kysymys perustuslaista jakaa mielipiteitä.
Reilu enemmistö, 72 % suomalaisista on edelleen halukas sisällyttämään EU-kansalaisia koskevat perusoikeudet unionin perussopimukseen. Miehet kannattavat sitovia perusoikeuksia naisia enemmän: 76 % miehistä ja 68 % naisista haluaa samat perusoikeudet kaikkiin EU-maihin. Vain 18 % vastustaa perusoikeuksien lisäämistä unionisopimuksiin.
Ikäryhmittäin jaoteltuna 35-49-vuotiaat suhtautuvat myönteisimmin sitoviin perusoikeuksiin (77 %), joskin vähiten kannattavien, yli 50-vuotiaiden osaltakin kannatus on vielä 69 %.
Ammattiryhmistä työväestö ajaa perusoikeuksia innokkaimmin (77 % haluaa sitovat perusoikeudet), kun taas eläkeläiset sekä yrittäjät/johtavassa asemassa olevat jäävät alle keskiarvon (68 % ja 67 %).
Eniten sitovia perusoikeuksia kannattavat SDP:tä tai vasemmistoliittoa äänestäneet (84 %) sekä Kokoomuksen äänestäjät (73 %).
Vihreiden (68 %) ja keskustan (65 %) äänestäjät suhtautuvat niihin puolestaan keskimääräistä kielteisemmin.
Perustuslaki jakaa mielipiteet
Haastatteluissa selvitettiin myös suhtautumista EU:n perustuslakiin, jossa määriteltäisiin unionin, jäsenvaltioiden ja sen alueiden toimivalta ja sen rajat.
Perustuslakia kannattaa 45 % ja vastustaa 40 % vastanneista. Nuorten parissa kannatus on suurinta: 15-24-vuotiaista puolet ja 25-34-vuotiaista 51 % kannattaa perustuslain säätämistä. Yli 50-vuotiaiden osalta kannatus jää 40 %:iin (vastaan 41 %), kun 35-49-vuotiaat ovat keskimääräisessä 45 %:ssa.
Ammattiryhmistä työväestö ylittää jälleen vastaajien keskiarvon (54 % puolesta, 30 vastaan).
Myötämielisimmin perustulakiin suhtautuvat vasemmistoliiton (54 %), SDP:n (53 %) ja Kokoomuksen äänestäjät (51 %). Heistä yli puolet haluaa perustuslain
Vihreiden ja keskustan äänestäjistä enemmistö vastustaa työnjaon määrittelyä perustuslailla (vihreistä 42 % puolesta, 51 vastaan; keskustan äänestäjistä 36 % puolesta, 49 vastaan).
Brüggen puhe haastoi keskustelemaan
Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Reijo Paananen pitää nyt mitattuja lukuja merkittävinä erityisesti siksi, että haastattelut on tehty aikana, jolloin perusoikeuksista ja EU:n perustuslaista sekä työnjaosta on keskusteltu julkisuudessa paljon.
- Pääministeri Lipposen puhe Brüggessa haastoi keskustelemaan. On ollut myönteistä havaita, että useimmat keskusteluun osallistujat ovat analysoineet eri vaihtoehtoja ja näin suomentaneet usein vaikeitakin käsitteitä. Tämä mahdollistaa myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen tähän lähitulevaisuutemme ehkä merkittävimpään linjanvetoon, iloitsee Paananen.
Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen Eurooppalainen Suomi ry:lle marras-joulukuussa tekemästä kyselystä, jossa haastateltiin 968 15-74-vuotiasta henkilöä.
VT
8.12.2000
