Eurotuomari Virpi Tiili:
EY-tuomioistuinjärjestelmä ruuhkautumassa
EY:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suomalainen, Luxemburgissa toimiva tuomari Virpi Tiili uskoo, että molemmat EY:n tuomioistuimet, yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, ovat ruuhkautumassa ja siksi niiden työnjakoa on tarpeen uudistaa.
- Ennakkopäätökset ovat tähän mennessä kuuluneet vain yhteisöjen tuomioistuimelle, mutta tiettyjen alojen toimivaltaa on tarkoitus siirtää ensimmäisen asteen tuomioistuimelle jo EU:n Nizzan huippukokouksessa, Tiili kertoo.
Suomalaiset eivät ole juuri työllistäneet ensimmäisen asteen tuomioistuinta, jossa Tiili työskentelee; suomalaisjuttuja tuomioistuimessa on suorastaan "pahuksen vähän".
- Joko suomalaiset yritykset ja yksityiset ihmiset eivät ole ymmärtäneet kääntyä tuomioistuimen puoleen tai komissio on ollut niin hidas antamaan päätöksiä, että niistä ei ole ollut syytä valittaa, Tiili aprikoi.
Ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on parhaillaan vain yksi suomalaisjuttu. Suomen korkeimmassa oikeudessa tuomittu ulkoministeriön entinen virkamies Olli Mattila on haastanut siinä EY-komission oikeuteen ja pyytänyt kolmannen maan edustajalle luovuttamiaan asiakirjoja julkisiksi EU:n julkisuussäädösten mukaisesti.
Mattilan jutussa suullinen kuuleminen järjestettiin parisen viikkoa sitten, ja EY-tuomioistuimen päätös on odotettavissa aikaisintaan keväällä.
Tuomioistuimessa on vireillä muitakin transparenssijuttuja. Tämä on uusi asiaryhmä, jonka merkitys lisääntyy, kunhan neuvosto vahvistaa EU:n asiakirjajulkisuuden uudet, yleiset periaatteet. Amsterdamin sopimuksen mukaan määräaika menee umpeen ensi vuoden toukokuussa.
EY-oikeutta saa suomeksi
Suomalaiset eivät Tiilin mukaan myöskään ole oivaltaneet, että EY-tuomioistuimesta voi hakea oikeutta suomen kielellä. Tähän mennessä käsittelyssä on ollut vain yksi suomenkielinen juttu, virkamiehen nostama. Muuten suomalaiset ovat yrittäneet pärjätä englanniksi.
Ylempään yhteisöjen tuomioistuimeen - josta haetaan ennakkopäätöksiä tai jonne komissio haastaa EU:n jäsenmaan - on tullut 26 Suomea koskevaa juttua. Niistä kuudessa komissio on nostanut kanteen Suomea vastaan siitä, että Suomi ei ole täyttänyt jäsenyysvelvoitettaan. Uusin koskee lintudirektiivin toteuttamista Suomessa.
Pieniltä tuntuvista asioistakin on saatu aihetta ennakkopäätöksen hakemiseen, koska itse asiassa on kysymys siitä, onko Suomen lainsäädäntö EY-oikeuden mukaista. Esimerkiksi käy tapaus, jossa suomalaisturisti rikkoi Suomen säätämää lakia, joka kieltää alkoholin tuonnin kolmansista maista, ellei matka kestä vähintään 20 tuntia. Hän menetti 19 tölkkiä olutta tullissa ja sai lisäksi sakot. EY-tuomioistuin päätti, että Suomen lainsäädäntö oli oikeassa suhteessa tavoitteeseen minimoida häiriöt.
Viimeksi ennakkopäätöstä on haettu maahantuotujen, käytettyjen autojen autoverosta. Ennakkopäätöstä haki korkein hallinto-oikeus juhannuksen kieppeillä.
- Valitettavasti asian käsittely kestää melkein kaksi vuotta, ja se on pitkä aika, Tiili sanoo.
Tavaramerkit lisäävät ruuhkaa
Espanjan Alicanteen perustettu tavaramerkkivirasto, jossa yritykset voivat rekisteröidä tavaramerkkinsä koko unionin alueelle, on lisäämässä ensimmäisen asteen tuomioistuimelle jätettävien valitusten määrää.
- Valituksia on nyt tullut yli 40, ja on arvioitu, että niitä tulisi vuosittain yli sata. Tuomioistuimeen on kuluvana vuonna tullut jo yli 350 juttua, Tiili laskeskelee tuomioistuimen ruuhkautumista.
Juuri siksi hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) on varauduttu siihen, että päätökset tuomioistuinjärjestelmään tulevista muutoksista voitaisiin tehdä jo Nizzan huippukokouksessa.
- EY:n perustamissopimuksen mukaan ensimmäisen asteen tuomioistuin ei voi tehdä ennakkoratkaisuja, mutta on esitetty pyyntöjä, että tämä este poistettaisiin, Tiili kertoo.
- Ehkä tiettyjen alojen jutuista tehtäisiin sellaisia, että myös ensimmäisen asteen tuomioistuin voi antaa niistä ennakkopäätöksiä.
- HVK:ssa ollaan uudistamassa myös muutoksenhakusääntöjä ja pohtimassa, olisiko yhteisön tasolle perustettava tuomioistuintyyppisiä valituslautakuntia.
Tuomarien määrä tuskin laskee
Suomessakin on pysytty hyvin hereillä siinä, saako Suomi EU:n laajentumisen jälkeen pitää oman komissaarinsa ja mikä tulee Suomen äänimääräksi ministerineuvostossa. Eurotuomareiden määrää laajentumisen jälkeen ei ole julkisuudessa lainkaan pohdittu.
- Asia tulee esiin. On päätettävä, onko jokaisella EU:n jäsenmaalla oma tuomari. Henkilökohtainen käsitykseni on, että jokainen jäsenmaa saa oman tuomarin molempiin oikeusasteisiin, Tiili sanoo.
KIRSI JOHANSSON
8.12.2000
