Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lööppikirja kertoo viime syksystä

Mitä tapahtui todella - lööpit kertovat



Iltapäivälehtien lööpit muodostavat suomalaisuuden nykyolemisen kulmakiven. Lööpit ovat kautta maan samat jokaisena päivänä ja antavat meille jokapäiväiset ainekset kahvipöytäkeskusteluihin ja kelluttavat meitä yhteisessä suomalaisuudessamme. Ne juoruilevat ja uusintavat suurkaupungissakin kylän olosuhteet.


Mitä me tiedämme Suomesta, jos meillä on ainoina viitteinä lööpit, nuo katujen varsien ja kioskien ovien keltaiset huutomerkit? Vastauksia tähän kysymykseen raottaa Peter von Baghin ja Markku Kosken Lööppikirja.

Suomessa on kaksi iltapäivälehteä, Ilta-Sanomat ja Iltalehti, jotka julkaisevat 6 päivänä viikossa lehden lisäksi myös mainostarkoituksiin omat lööppinsä. Lööpissä on kahdesta kolmeen iskulausetta, jotka ovat yhteensä enemmän kuin osiensa summa. Ne ovat tapahtumien sarjoja ja montaaseja.

Lööpit ovat usein rinnakkain ja niiden antamien viestien kokonaisuus muodostaa mieliimme moniulotteisen ja arvaamattoman käsityksen kunkin päivän tapahtumista. Lööppien lukeminen ei edellytä lehden ostamista ja ovat siksi osa lähes jokaisen suomalaisen arkipäivää.


Julkkikselle riittää asunnon etsintä, tavallisen kansalaisen pitää kuolla

Lööppikirjan tekijät seurasivat ja analysoivat vuoden 2000 syksyllä noin kahden kuukauden ajalta kaikki lööpit. Kirja ei ole, eikä pyri olemaan, tieteellinen esitys asiasta. Se ei kuitenkaan vähennä mielenkiintoa itse asiaan, kenties päinvastoin.

Lööpeistä käy ilmi se, että päästäkseen lööppiin julkkikselle riittää jokaiselle tavallisessa elämässä eteen sattuva tapahtuma. Iskulauseet kertovat julkkisten avioliitoista, avioeroista, sairastumisista ja niin edelleen. Sen sijaan, kun tavallinen anonyymi kansalainen päätyy lööppiin, on yleensä tapahtunut jotain erityisen murheellista tai traagista. Pelkkä kuolema ei riitä, vaan sen on täytynyt tapahtua jollain hiuksia nostattavalla tavalla.

Samassa lööpissä voidaan kertoa juoru kahden julkisuuden henkilön romanssista ja siitä, kuinka liikuntakyvytön tuntematon ensin hylättiin, syttyi palamaan ja lopulta menetti julmalla tavalla henkensä.

Kirjassa esitellään myös uusi termi: "johdannaishenkilö". Tällainen lööpin henkilö on sellainen, jonka joku julkisuuden henkilö tuo lööpin valokehään ja joka ennen tuota ei ole ollut julkisesti mitään. Hän on siis olemassa oleva julkkiksen johdannainen. Esimerkiksi johdannaishenkilöstä käyvät kirjan mukaan Armi Ratian poika Ristomatti Ratia ja hänen Anu-vaimonsa.


Asenteita, elämänohjeita, mutta ei politiikkaa

Kansallista itsetuntoa lööpit tuntuvat kohentavan omalla tavallaan. Ulkomaalaisillla ei erityisesti ole lööppeihin asiaa, elleivät ulkomaan elävät ole jollain tavoin vaikuttaneet suomalaisen sankarin toimintaan.

Kirjassa esimerkkinä on formula-sankareiden taistelu, jossa Mika Häkkinen tappion hetkelläkin esitetään suurena suomalaisena miehenä ja Michael Schumacher vain hänen välineenään.

Lööpit luovat myös uusia asenteita ja suhtautumistapoja. Ne ujuttavat mieliimme elämänohjeita ja neuvoja. Kirjan tarkastelukauden lööppisankarin Häkkisen vauhtia lapsen tulo ei hidasta, mikä kertoo siitä ettei perheenlisäyksen tarvitse menevien miesten ja naisten "vauhtia hidastaa".

Iltapäivälehdet myös julkaisevat erilaisia "tutkimustuloksia", joilla ymmärrämme ohjata elämäämme tavalla tai toisella. Lööppeissä nämä tulokset saavat vasaran voiman: "Nukkumisasento paljastaa suhteen laadun". Tutki siis taskulampun kera, kuinka parisi nukkuu, jotta tiedät suhteestanne totuuden.

Poliitikot eivät lööpeissä juhli. Kirjaan tarkastelluissa lööpeissä ainoa puhtaasti poliittinen lööppi kertoi Tasavallan Presidentin haastattelusta, muuten poliittikot tai politiikka olivat esillä vain jonkun muun henkilön tai tapahtuman kautta. Ben Zyskowicz pääsi lööppiin ollessaan alastoman Linda Lampeniuksen haastateltavana ja suomalaisen missin ura päättyi Lähi-Idän kriisin vuoksi.

Lööppien perusalueita ovat urheilu, kauneus, rikokset ja julkkisten pseudotapahtumien täytteinen elämä. Lööpeissä yhtyvät myös fiktio ja tosielämä sujuvalla tavalla. Ne eivät ole aina ihan totta, mutta eivät valettakaan.


Lööpintekijällä moukari kädessään

Kirjassa anonyymeiksi jääviä ja sellaisina pysyviä lööpintekijöitä pidetään kovan tason ammattilaisina, joiden käytössä on voimakas väline. Lööpintekijän pitää muistaa aina vastuunsa, sillä hänellä on painava moukari kädessään, Iltalehden päätoimittaja Pekka Karhuvaara on todennut.

Lööppikirja pyrkii analyyttisyyteen ja jättää väliin hetkittäin houkuttelevan ilkeyden niin lööpin tekijöitä kuin lööppien aiheitakin kohtaan.

Tiivis ja hauska esitystapa on lukijan kannalta ystävällinen ja houkuttelee sanomaan oman näkemyksensä kirjoittamien mielipiteiden jatkoksi tai niiden sijaan. Parissa kohdassa elokuviin syvällisemmin perehtymätöntä lukijaa saattaa häiritä suorat rinnastukset eräiden elokuvien teemoihin, mutta samaiset vertaukset myös elävöittävät esitystä.

Kirja laittaa sopivalla tavalla lukijansa pohtimaan omaa suhdettaan lööppeihin. Olemmeko todellakin kaikki Lindan "lähiomaisia" silloin, kun Linda joutuu sairaalaan?

VILLE TENHUNEN
8.12.2000

Lähde: Peter von Bagh, Markku Koski; Lööppikirja, Like Kustannus Oy, Helsinki, 2000


Ajassa -sivulle