Asiantuntijaryhmä:
Pääomaliikkeiden rajoitukset eivät suojele talouksia kriiseiltä
Mikään yleisesti sovellettava pääomaliikkeitä rajoittava toimenpide ei suojele talouksia kriiseiltä, toteaa kansainvälisten pääomaliikkeiden vakautta edistäviä toimia selvittänyt asiantuntijaryhmä valtiovarainministeriölle jättämässään muistiossa.Finanssikriiseiltä ja niihin liittyviltä liiallisilta pääoman liikkeiltä voidaan parhaiten suojautua kestävällä talouspolitiikalla sekä vahvistamalla rahoitusjärjestelmää ja pankkien riskinoton ja vakavaraisuuden valvontaa, asiantuntijaryhmä toteaa.
Kansainvälisillä pääomaliikkeillä on asiantuntijaryhmän mukaan positiivinen merkitys taloudellisen toiminnan tehokkuudelle ja taloudelliselle kehitykselle.
- Toisaalta niiden on väitetty aiheuttavan lukuisia ongelmia, kuten vähentävän kansallisen talouspolitiikan liikkumavaraa, lisäävän valuuttakurssien vaihtelua ja altistavan maita valuutta-, rahoitus- ja pankkikriiseille, he toteavat.
Tämän takia onkin esitetty, että pääomaliikkeitä tulisi rajoittaa. Kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että pitkään jatkuneita rajoituksia opitaan kiertämään, todetaan työryhmän muistiossa.
Tobin-verosta ei merkittävää tuottoa
Valuutansiirtoveroa eli Tobin-veroa on esitetty ratkaisuksi kaikkiin niihin ongelmiin, jotka liiallisten lyhytaikaisten pääomaliikkeiden on katsottu aiheuttaneen.
Työryhmä katsoo, että parhaimmillaankin vero voisi ehkäistä lyhytaikaiset spekulatiiviset pääomaliikkeet vain, jos valuuttakurssi olisi uskottavasti kiinteä.
- Samalla se kuitenkin tekisi kalliiksi välttämättömätkin lyhytaikaiset pääomaliikkeet, kuten ulkomaankaupan rahoitusliiketoimet. Jos valuuttakurssitavoite ei ole uskottava, vero ei tee spekulatiivisia liikkeitä kannattamattomaksi.
Työryhmä arvioi, että valuutansiirtovero ei toisi kovin merkittäviä tuottoja, koska valuuttakaupan määrä veron vuoksi supistuisi merkittävästi.
- Vero kohdistuisi pääasiassa niille, joiden valuutanvaihtokustannukset alkujaankin ovat korkeammat eli ulkomaankauppaa käyville ei-kansainvälisille yrityksille.
Johtopäätöksenä asiantuntijaryhmää toteaa, että mikään yleisesti sovellettava pääomaliikkeitä rajoittava toimenpide ei suojele talouksia kriiseiltä.
- Tämä ei sulje pois sitä, etteikö rajoitusten käyttöönotto joissakin tilanteissa kriisin aikana tai osana sen jälkihoitoa voisi olla perusteltua. Näitä tilanteita on arvioitava tapauskohtaisesti.
- Finanssikriiseiltä ja niihin liittyviltä mahdollisesti liiallisilta pääomaliikkeiltä voidaan parhaiten suojautua kestävällä talouspolitiikalla, vahvistamalla rahoitusjärjestelmää ja pankkien riskinoton ja vakavaraisuuden valvontaa, sanoo asiantuntijaryhmä.
- Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että valittu valuuttakurssijärjestelmä on yhteensopiva vapaiden pääomaliikkeiden kanssa. Kriisien välttämisen kannalta olisi tärkeää kehittää rahoitusjärjestelmää siten, että ne, jotka ottavat riskejä, joutuvat kantamaan niiden seuraukset kriisitilanteissa.
Osakemarkkinoiden kehittäminen on työryhmän mielestä erityisen
tärkeää kehittyvissä maissa.
- Se vähentää maiden
haavoittuvuutta, koska yritykset voivat korvata
velkarahoitusta oman pääoman ehtoisella
rahoituksella ja täten vähentää riippuvuutta
lyhytaikaisesta ulkomaisesta pääomantuonnista.
Muistiossa todetaan, että Euroopan unionille tai sen jäsenmaille kysymys pääomaliikkeiden rajoittamisesta ei ole ajankohtainen. Euroopan maiden kehitysstrategia on Rooman sopimuksesta lähtien perustunut pääomaliikkeiden vapaudelle.
EU:n perustamisasiakirja kieltää kaikki pääomaliikkeiden rajoitukset sekä jäsenmaiden välillä että suhteessa kolmansiin maihin.
Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Antti Suvanto Suomen Pankista. Jäseninä ovat professori Tom Berglund Svenska Handelshögskolanista, Ph.D. Anne Mikkola Helsingin yliopistosta ja akatemiaprofessori Seppo Honkapohja Helsingin yliopistosta.
IA
8.12.2000
