Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet arktisen alueen ongelmana



Johannesburgissa on käyty kansainvälisiä neuvotteluja kahdentoista haitallisimman hitaasti hajoavan orgaanisen yhdisteen eli POPsin (Persistent Organic Pollutant) käytön ja tuotannon kieltämisestä ja rajoittamisesta maailmanlaajuisesti. Suomi piti alkuviikosta Arktisen neuvoston jäsenmaiden puheenvuoron.


Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana Suomi piti Arktisen neuvoston jäsenmaiden puolesta puheenvuoron, jossa kiinnitettiin huomiota hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden leviämiseen arktisille alueille ja kulkeutumiseen ihmisten ravintoon.

Nämä yhdisteet voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisten terveydelle ja luonnon eliöille. POP-yhdisteet kulkeutuvat pitkiä matkoja ilmavirtojen mukana, kertyvät rasvakudoksiin ja hajoavat hitaasti.

Erityisesti Kanadan ja Grönlannin alkuperäiskansoja koskevat tiedot ovat huolestuttavia. Alkuperäiskansat käyttävät paljon luonnosta saatavaa ravintoa, joka saattaa sisältää runsaasti terveydelle hyvin haitallisia POP-yhdisteitä.

Puheenvuoron piti yksikönpäällikkö Kari Karanko ulkoasiainministeriöstä.


Suomi koettaa nostaa Arktisen neuvoston profiilia

Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on korkean tason yhteistyöfoorumi, joka pyrkii vastaamaan arktiseen alueeseen kohdistuviin ympäristöhaasteisiin ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin.

Tavoitteena on edistää arktisen alueen ympäristön tilaa ja alueen väestön taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Arktisen neuvoston keskeisenä tehtävänä on myös jakaa informaatiota, rohkaista koulutusta ja herättää kiinnostusta arktisiin asioihin.

Arktisessa neuvostossa on kahdeksan jäsenvaltiota: Pohjoismaat, Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä.

Alkuperäiskansat osallistuvat merkittävällä tavalla neuvoston työhön pysyvinä osallistujina. Neuvostossa on myös lukuisia huomioitsijoita: valtioita, kansainvälisiä järjestöjä sekä kansalaisjärjestöjä.

Kaksivuotisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuustaipaleensa aikana 2000-2002 Suomi pyrkii nostamaan Arktisen neuvoston profiilia kansainvälisessä toimijakentässä. Tässä Johannesburgin kokous oli ensimmäinen tärkeä askel.

Keskeisenä tavoitteena on myös Euroopan unionin sitouttaminen arktiseen yhteistyöhön, arktisen ympäristönsuojelun tehostaminen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin nojaavan toiminnan selkiyttäminen.

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma on nähtävissä Arktisen neuvoston www-sivuilla.

VT
8.12.2000


Ulkomaat -sivulle