Suomalaisugrilaisten pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä
Suomalaisugrilaisten kansojen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, sanoo Helsingissä pidettävään suomalaisugrilaisten maailmankongressiin valmistautuva Venäjän duuman kansanedustaja Valeri Markov. Markov on komilainen ja hän johtaa suomalaisugrilaisten kansainvälistä yhteistyöelintä.
Markov sanoo, että neljä vuotta sitten pidetyn Budapestin maailmankongressin jälkeen on paljon myönteistä tapahtunut. Silti kehitys on ollut hidasta, hän myöntää.
- Voimakeinoin tai pakottamalla ei kuitenkaan mitään saada aikaan, Markov korostaa. Kestää kauan, ennen kuin Venäjällä suomalaisugrilaiset kansat saadaan vakuuttumaan oman kielen säilyttämisen tarpeellisuudesta. Selvä käänne on kuitenkin jo tapahtunut.
Oman kielen tarve ei ole itsestään selvä
Markov toteaa, että 1950-luvulla Neuvostoliitossa oli hyvin laaja kansallisten koulujen järjestelmä. Suomalaisugrilaisten kansojen lapset saivat opetusta omalla äidinkielellään. Sitten tuli vaihe, jossa uskoteltiin, ettei omaa kieltä kannata opiskella ja koulujen oman kielen opetusta vähennettiin tai se lopetettiin kokonaan.
Edelleen ihmiset epäilevät Venäjän suomalaisugrilaisilla alueilla, kannattaako lapsille antaa oman kielen opetusta. Vanhemmat pelkäävät, että lapset jäävät muita huonompaan asemaan.
Venäjän suomalaisugrilaisilla alueilla on tehty jo perustavaa lainsäätötyötä oman kielen säilyttämiseksi. Oma kieli on säädetty viralliseksi kieleksi, eikä omalla kielellä annettavalla opetuksella ole periaatteellisia esteitä.
- Menee kuitenkin kauan, ennen kuin päästään siihen, että Venäjän suomalaisugrilaisella alueella lapset voivat todella opiskella omalla äidinkielellään, Markov toteaa. Siihen tarvitaan opettajia, oppikirjoja ja ennen kaikkea näkymä siitä, että omalla kielellä on käyttöä.
Komissa voidaan pian aloittaa
Komin tasavallassa kaikki on periaatteessa valmista kominkielisen opetuksen aloittamiseksi, Markov kertoo. Menee kuitenkin vielä pari vuotta ennen kuin opettajakoulutus on niin pitkällä. Mutta sitten tarvitaan oppikirjat ja muut opetusvälineet. Käytännössä omakielisen opetuksen aloittaminen on pitkä ja vaikea prosessi, hän sanoo.
Markov pitääkin tärkeimpänä suomalaisugrilaisen maailman saavutuksena Budapestin kongressin jälkeisen neljän vuoden aikana sitä, että yhteistyö hallitusten kanssa on lisääntynyt.
Myönteistä on myös se, että Venäjällä asuvat suomalaisugrilaiset voivat opiskella Suomessa, Virossa ja Unkarissa. Myös Venäjällä on laadittu ohjelmia koulutuksen parantamisesta.
Nykyaikainen tekniikka tietokoneineen ja Interneteineen on otettu käyttöön suomalaisugrilaisten kansojen tiedotuksessa ja yhteistyössä. Yhteisiä kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja on pidetty.
Erityisen tärkeänä Markov pitää sitä, että suomalaisugrilaisten kansojen yhteistyöelin on mukana YK:n alaisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Se osallistuu alkuperäiskansojen foorumin työhön ja alkuperäiskansojen julistuksen valmisteluihin.
Aika laatia oma kymmenvuotisohjelma
Nyt eletään YK:n julistamaa alkuperäiskansojen kymmenvuotiskautta, mutta kun se vuonna 2004 päättyy Markovin mielestä pitäisi aloittaa suomalaisugrilaisten kansojen oma kymmenvuotiskausi. Pitäisi laatia kehitys- ja yhteistyöohjelma, jota yhdessä toteutettaisiin.
Helsingin kongressissa voitaisiin Markovin mukaan aloittaa tällaisen kymmenvuotiskauden valmistelut.
Kun seuraava kongressi pidetään - esityksen mukaan Virossa - vuonna 2004, voitaisiin aloittaa oman uuden ohjelman toteuttaminen, Markov ehdottaa.
STT-VT
8.12.2000
