Tiedonkulun pätkiminen heikentää työn laatua yrityksissä
Hyvän laadun merkitys otetaan suomalaisissa yrityksissä vakavasti ja sitä pidetään jopa hintaa tärkeämpänä kilpailuvalttina. Käytännössä laadukkaan työn tekemistä vaikeuttavat henkilöstön mielestä kiire sekä varsinkin puutteellinen tiedonkulku, ilmenee Suomalaisen Työn Liiton tuoreesta selvityksestä. Siihen osallistui noin tuhat johtajaa, toimihenkilöä ja työntekijää neljää eri toimialaa edustavista yrityksistä.
- Asenteet ovat kunnossa, mutta kun mennään toiminnan tasolle, tilanne ei ole yhtä hyvä, selvityksen tekoa johtanut professori Paul Lillrank Teknillisen korkeakoulun TAI-tutkimuslaitoksesta sanoo.
Yksi iso ongelma on, että yrityksissä ei vieläkään osata tarpeeksi käyttää laatutyökaluja eli mittareita, joilla työn laatua voidaan luotettavasti seurata. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä joka viidennessä laatutyökaluja ei käytetty ollenkaan.
Käytännössä työn jälki katsottiin laadukkaaksi, jos asiakas oli siihen tyytyväinen. Asiakkaan tyytyväisyyttä painottivat varsinkin johtotason vastaajat, työntekijät taas korostivat tehdyn tuotteen virheettömyyttä tai sitä, että työ tuli kerralla oikein tehdyksi.
Useimmat vastaajat katsoivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka hyvin oman yrityksen tuotteet pärjäävät vertailussa kilpailijoihin.
Laadukas työ ei tuo lisää palkkaa
Kaikissa henkilöstöryhmissä pidettiin tärkeänä, että laadukkaan työn tekeminen jollain tavalla palkittaisiin. Se vaatisi kuitenkin jonkinlaisia mittareita sille, millaisesta suorituksesta lisäpalkkioita irtoaa.
Nyt varsinkaan suorittavan portaan työntekijöillä ei juuri ollut sellaisia kokemuksia, että hyvin tehty työ vaikuttaisi myönteisesti palkkaan tai ylenemismahdollisuuksiin. Työntekijöitä motivoikin hyvään työhön lähinnä asiakkaan tyytyväisyys, huoli työpaikan säilymisestä, ryhmähenki tai esimiehen kannustus.
Perinteisesti huonoa jälkeä on useimmiten selitetty kiireellä.
Se, että tiedonkulun puutteet nyt korostuivat varsinkin johtajien vastauksissa, ei Lillrankin mielestä ole mitenkään yllättävää.
- Täsmällisen ja nopean tiedonkulun merkitys korostuu, kun nykyään tehdään yhä enemmän tietylle asiakkaalle räätälöityjä tuotteita tai palveluita. Useimmiten virheen sattuessa ei ole kyse siitä, etteikö asiaa olisi osattu tehdä oikein, jos tieto olisi vain mennyt oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, Lillrank arvelee.
Suomalaisen työn liiton torstaina julkistamaa selvitystä varten haastateltiin suomalaisten yritysten henkilöstöä konepaja- ja elektroniikka-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa, majoitus- ja vapaa-ajanpalveluissa sekä rakennusalalla. Päärahoittajana oli kauppa- ja teollisuusministeriö.
STT - JHL
8.12.2000
