Avajaisissa esillä kaksi merkittävää kehityshanketta
Virtuaaliyliopisto avasi opiskelun uuden aikakauden
Nykyaikaista verkkoteknologiaa ja viestintäosaamista hyödyntävä virtuaaliyliopisto osana Helsingin yliopistoa avattiin 7.joulukuuta. Se tarjoaa opiskelijoille joustavia, ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumuotoja.
- Virtuaaliyliopisto tuo opiskeluun monenlaista lisäarvoa,
avajaisissa puhunut vararehtori Raija Sollamo sanoi.
Uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia tarjoavana kokonaisuutena
virtuaaliyliopisto toimii edelläkävijänä kehityksessä, joka tullee ennemmin
tai myöhemmin koskemaan kaikkia Suomen yliopistoja. Helsingin yliopiston
virtuaaliyliopisto onkin samalla toimintaa, jolla Helsingin yliopisto
osallistuu valtakunnallisen virtuaaliyliopiston rakentamiseen.
Virtuaaliyliopisto tarkoittaa Helsingin yliopistossa verkostoja ja
hankkeita, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen
opetuksessa ja opiskelussa.
Opiskelijoille halutaan tarjota joustavia,
ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumuotoja. Opetushenkilöstön ja
tutkijoiden osaamista tuetaan verkkopohjaisin tukipalveluin sekä
tehostamalla henkilöstökoulutusta.
Virtuaaliyliopistotoiminnan koordinoinnista huolehtii tammikuussa perustettu
opetusteknologiakeskus. Se toimii kuudella osa-alueella, joita ovat
henkilöstökoulutus, kehittämishankkeet, strategiatyö, opiskeluympäristön
kehittäminen, opetuksen tukipalvelun järjestäminen ja tutkimus.
Virtuaaliyliopistoa on Helsingissä valmisteltu jo pitkään. Laitoksissa on
vuosia kehitetty erilaisia menetelmiä uuden tekniikan hyödyntämiseksi, ja
Aikuiskoulutuskeskus on vienyt määrätietoisesti eteenpäin virtuaaliopetusta
avoimessa yliopistossa ja täydennyskoulutuksessa.
Monenlaisia mahdollisuuksia
Virtuaaliyliopiston avajaisissa puhunut Helsingin yliopiston vararehtori
Raija Sollamo painotti uudistusten tuomaa lisäarvoa opiskeluun. Hän
muistutti, että yliopistoa ei olla muuttamassa kokonaan virtuaaliseksi,
mutta virtuaalisuus saa aikaan uusia yhteyksiä tieteen tekijöiden ja
kohderyhmien välillä.
Sollamo korostikin uudenlaista opettaja-
opiskelija-suhdetta, jossa mahdollistuu reaaliaikainen ja jatkuva
vuoropuhelu. Yliopisto-opiskelun perusperiaatteita, kuten kriittisyyttä ja
omatoimista tiedonhankintaa virtuaalisuus ei hänen mukaansa ole mitenkään
vähentämässä.
- Jo vuosia ovat pioneerit olleet liikkeellä tuottaen verkkokursseja ja
etäopetusta.
- Opetusteknologiakeskus ja virtuaaliyliopisto kannustaa laitoksia ja
tiedekuntia strategiatyöhön ja luo valtakunnallisia verkostoja muiden
yliopistojen kanssa. Se myös huolehtii tekijänoikeuksista ja tietosuojasta,
solmii yhteyksiä yrityksiin ja seuraa alan kansainvälistä kehitystä, Sollamo
listasi virtuaaliyliopiston tehtäviä.
Sollamon mukaan parhaat synergiaedut saavutetaan uudenlaisen ja perinteisen
opiskeluympäristön yhteensovittamisella.
- Helsingin yliopisto ei halua muuttua kokonaan virtuaaliseksi, vaan se
haluaa olla yliopisto, jossa kaikille opiskelijoille annetaan sekä
kontaktiopetusta, että virtuaalista opetusta, Sollamo totesi.
- Opetuksen kehittämisen strategiassa on laadukkaan tutkinnon yhdeksi
osa-alueeksi määritelty, että jokaisella Helsingin yliopistosta
valmistuvalla on hallussaan oman alansa tarpeisiin riittävät tieto- ja
viestintäteknologian taidot.
- Vaikka syntyy uudenlainen opiskelukulttuuri ja tulee uusia välineitä,
silti on muistettava opettaja - oppilas-vuorovaikutussuhde, Sollamo sanoi
painottaen monimuotoisuutta uusissa opetuksen kehittämisstrategioissa.
Sollamo kertoi, että virtuaaliyliopiston sisältö on vielä muotoutumassa,
mutta hanke on edennyt hyvin.
- Virtuaaliyliopisto sisältää verkkopalvelut opiskelijoille ja opettajille.
Kurssitarjonnan ohella näihin kuuluvat erilaiset tukipalvelut ja esimerkiksi
kirjastopalvelut.
- Suomen virtuaaliyliopisto ei ole vielä valmis, mutta jo hyvässä vaiheessa.
Tavoitteena on kattava yliopistojen verkosto.
- Opetusministeriössä on meneillään useita virtuaaliopiskelun
kehittämishankkeita, Sollamo totesi.
Hänen mukaansa uudistukset ovat enemmän laadullisia kuin määrällisiä.
- Virtuaaliyliopistoa ei perusteta säästöjen takia - niitä ei synny. Ei
myöskään tulla toimeen ilman opettajia , eikä edes nykyistä pienemmällä
opettajakunnalla
- Olennaista on , että samalla kun opettajan rooli muuttuu, oppimiseen ja
opiskeluun syntyy lisäarvoa. Oppimisen ja tutkintojen laatu paranee,
opiskelumahdollisuudet monipuolistuvat ja opetustarjonta kasvaa.
- Opiskelu ei ole enää sidottua aikaan tai paikkaan ja yhteys lähteisiin ja
tutkimukseen kiinteytyy verkko-opiskelussa, Sollamo summasi.
Uusi teknologia muutosten ydin
Opetusteknologiakeskuksen projektipäällikkönä toimiva Janne Sariola visioi
lähitulevaisuuden näkymiä opiskelun kehittämisstrategioiden pohjalta. Niissä
korostuvat uudet tekniset valmiudet, joista muutama konkreettinen esimerkki
esiteltiin yleisölle virtuaaliyliopiston avajaisissa.
- Kehitystyön lähtökohtana on Helsingin yliopiston oma strategia sekä
opetusministeriön vuoteen 2004 ulottuva tietostrategia.
- Niiden mukaan kaikilla opettajilla tulee olla tietoteknologiset
perustaidot ja viimeistään vuonna 2004 vähintään puolella opettajista hyvät
taidot, Sariola linjasi.
- Strategisina toimenpiteinä ovat koordinaation ja verkostoitumisen
tehostaminen, opetushenkilöstön osaamisen kohottaminen, pedagogisten ja
teknisten tukipalveluiden kehittäminen ja strategiatyön tehostaminen, hän
totesi.
Kaksi merkittävää innovaatiota
Virtuaaliyliopiston avajaisissa osoitettiin, että strategiat ja kehitystyö
eivät ole jääneet vain suunnitelmiksi pöydille ja tiedostoihin, vaan
merkittäviä keksintöjä on jo tehty.
Tilaisuudessa Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio sai silminnähden
tyytyväisenä vastaanottaa mallikappaleen e-Book -hankkeeseen liittyvästä
sähköisestä julkaisusta.
e-Book -hankkeessa Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus tutkii ja
soveltaa opiskeluympäristöissä käytettävää mobiiliteknologiaa. Projektissa
tutkitaan sähkökirjan käyttöä tutkimus- ja opiskeluympäristössä ja pyritään
myös yliopiston tutkijoiden ja opetushenkilöstön julkaisutaitojen
kehittämiseen.
Käyttäjän - yliopiston opettajan ja opiskelijan - näkökulmasta keskeinen
lisäarvo on joustavan opiskelun pedagogiset mahdollisuudet. Ajasta ja
paikasta riippumaton opiskelu ja oppimateriaalin julkaiseminen avaa uusia
sovellusalueita erityisesti opetusmenetelmien ja sähköisten
opiskeluympäristöjen kehittämiseen.
VTT Tietotekniikka on vahvasti mukana hankkeessa. Se selvittää ja koekäyttää
sähköisen julkaisemisen tekniset ja kaupalliset järjestelmät sekä huolehtii
hankkeen käytännön toteutuksesta yhteistyössä yliopiston kanssa.
Myös Yliopistopaino on osallistunut yhdessä VTT:n kanssa
sähkökirjajulkaisemisen tekniseen määrittelyyn ja toteutukseen. Se tuottaa
pilottijulkaisusta internet-version sekä digitaalisesti painettavan
julkaisun.
Toinen mielenkiintoinen projekti liittyen virtuaaliyliopiston kehitystyöhön
on UniWap -henke, jonka tavoitteena on tulevaisuuden opiskelumallien
kehittäminen.
Tavoitteena on, että opettajat voivat tuottaa oppimateriaalia
reaaliaikaisesti yliopiston sisällä tai ulkopuolella kannettavien
mediavälineiden avulla. Digitaalinen oppimateriaali siirretään langattomia
verkkoja hyväksi käyttäen suoraan verkkoon opiskelijoiden saataville.
Hanke
aloitetaan wap-palvelujen kehittämisellä Helsingin yliopiston opetuksen ja
opiskelun tueksi.
Hankkeessa kehitetään langattomaan opiskeluun ja opetukseen soveltuva
toimintaympäristö, joka mahdollistaa oppimisprosessien seuraamisen,
arvioinnin ja kehittämisen. Wap-sovellusten kautta opiskelijat ja opettajat
voivat esim. tarkistaa tenttitietoja, luentopaikan tai ajankohdan.
UniWap -hankkeessa käyttäjä, jolla on useita päätelaitteita kuten
WAP-puhelin, tietokone tai kommunikaattori, voi saada tarvitsemaansa
joustavaa tukipalvelua kulloiseenkin käyttöympäristöönsä sovitettuna.
Hanke toteutetaan yhteistyössä opetusteknnologiakeskuksen ja ICL Invian
kanssa. Ensimmäinen Uniwap -demo julkistettiin virtuaaliyliopiston
avajaistilaisuudessa.
Virtuaaliyliopisto on merkittävä askel suomalaisessa koulutuksessa. Samalla
se osoittaa, että Suomen tietoyhteiskuntastrategia alkaa saada yhä
näkyvämpiä muotoja.
Toisaalta mikään ei ainakaan toistaiseksi viittaa
siihen, että esimerkiksi kirjat ja paperidokumentit olisivat vähenemässä
tietoverkkojen ja sähköisen julkaisun aikakaudella.
MIKKO LAITINEN
8.12.2000
Kotimaa -sivulle
|