Ajan suunnassa lyhyesti
Talvi lyhentynyt
Talvet ovat lyhentyneet viimeisten 150 vuoden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla, kertoo tuore Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa tehty tutkimus.
Aikakirjamerkintöjen perusteella tehdyt tilastot osoittavat talven lyhentyneen keskimäärin 18 päivällä. Järvet ja joet jäätyvät nykyään noin kymmenen päivää myöhemmin ja sulavat yhdeksän päivää aikaisemmin kuin viime vuosisadan puolivälissä.
Tutkimuksessa kartoitettiin vuosien 1846-1995 jäätymistiedot Suomesta, Venäjältä, Saksasta, Pohjois-Amerikasta ja Japanista. Mukana oli yhteensä 26 vesistöä.
Havainnot vastaavat käsitystä, jonka mukaan ilmakehän lämpötila olisi kohonnut 1,8 asteella saman ajanjakson aikana, ja että lämpeneminen on viime aikoina nopeutunut.
Tutkimuksen mukaan lämpenemistä on tapahtunut jo ennen vuotta 1850. Esimerkiksi Saksan Bodenjärveltä on säilynyt merkintöjä aina 800-luvulta asti.
Eurooppalaista multimediataidetta fyysisesti, virtuaalisesti ja kännykällä
Eurooppalaisia verkkoteoksia esittelevä näyttely avautuu perjantaina samanaikaisesti Brysselissä ja Helsingissä. Mukana on vuorovaikutteista mediataidetta Belgiasta, Suomesta ja Ranskasta. Näyttelyssä saa ensi-iltansa 18 multimedia- ja verkkoteosta.
Continent-näyttely rakentaa siltaa katselmuksen fyysisen paikan ja tietoverkon virtuaalitilan välille. Helsingissä Continent sijaitsee fyysisesti Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä.
Näyttelykävijöiden ohella myös Internetin käyttäjät kutsutaan tuottamaan uutta sisältöä teoksiin ja kohtaamaan toisiaan verkon yli. Virtuaalisesti näyttelyyn pääsee osoitteessa www.continent-imaw.net.
Helsingin taidenäyttelyyn voi lisäksi osallistua kännykän välityksellä. Puhelimitse saa muun muassa kiertokäynnin Tom Wentzelin opastuksella tai navigoitavan wap-katalogin. Lisäksi teoksille voi soittaa suoraan ja kuulla taiteilijan puheenvuoron.
Teosten kattava teema on mediatilan ja arjen kietoutuminen yhteen. Ne ehdottavat uusia tapoja tilan esittämiseen ja navigointiin, luovat linkkejä halki tilan ja ajan. Continentin keskeisiä aiheita ovat käyttöliittymät ja vuorovaikutus.
Taiteilijat muistuttavat, ettei mediataide ole pelkkää sisällön tuotantoa, yhtä tärkeää on luoda käyttöliittymiä sisältöön ja ennen muuta etsiä mielekkäitä tapoja olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Jos yleisö ei puutu teoksiin, ne ovat tylsempiä.
Suomesta Continentissa on mukana kahdeksan teosta. Tekijät ovat Jan-Erik Andersson, Laura Beloff, Maarit Fabritius, Hanna Haaslahti, Tomi Knuutila, Mia Mäkelä, Kristian Simolin ja Tuomo Tammenpää.
Näyttely on avoinna 12. lokakuuta saakka.
1600-luvun maakirjakarttoja Internetissä
Millaiselta näyttivät Ahvenanmaan tilukset 1600-luvulla? Kenen hallussa oli peltojen nautinta Käkisalmella? Jyväskylän yliopiston historian laitos on yhteistyössä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa avannut yli 1 700 maakirjakarttaa käsittelevän kuvapankin Internetiin.
Vanhoihin paikalliskarttoihin voi vapaasti tutustua osoitteessa http://www.csc.fi/maakirjakartat/. Kartat kertovat Ahvenanmaan ja Käkisalmen lisäksi muun muassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Mikkelin, Viipurin ja Iin alueiden historiasta.
- Näillä seuduilla harjoitettiin peltoviljelyä 1600-luvulla, selittää tutkija, filosofian maisteri Jari Järvinen Jyväskylän yliopiston historian laitokselta.
- Alueet piti kartoittaa verotuksellisista syistä. Kaskiviljelyalueilta tällaisia karttoja ei ole saatavissa.
Sodissa kaatuneiden tiedot löytyvät Internetistä
Sota-arkiston tiedot Suomen sodissa vuosina 1939-1945 menehtyneistä sotilaista on siirretty Internetiin. Sankarivainajien arkistoon voi tutustua osoitteessa www.mil.fi/sankarivainajat.
Tietokannasta löytyy lähes 100 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan tai syntymäpaikan mukaan.
Tietojen hakeminen on mahdollista myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan. Aiemmin sotatietojen hakeminen on edellyttänyt käyntiä Sota-arkistossa.
- Tietokanta palvelee erityisesti yksityishenkilöitä, sukututkijoita ja erilaisten matrikkeleiden laatijoita, sanoo tietojen kokoamisesta vastannut Sota-arkiston tutkija Riitta Lentilä.
Lentilä uskoo, että palvelu helpottaa tutkijoiden työtä huomattavasti. Palvelun on teknisesti toteuttanut alikersantti Jarmo Torvinen.
Sivuja aiotaan päivittää neljä kertaa vuodessa. Sivujen työstäminen aloitettiin jo 15 vuotta sitten.
Vuonna 1939 alkaneessa ja 105 päivää kestäneessä talvisodassa kaatui noin 23 000 suomalaista sotilasta. Haavoittuneita oli 45 000.
Jatkosodassa vuosina 1941-1944 suomalaisia kaatui noin 60 000, katosi 4 500 ja haavoittui 210 000. Lisäksi suomalaiset menettivät vankeina yli 2 500 miestä.
Neandertalinihmisestä uusia todisteita
Neanderin laaksossa Saksassa on tehty uusia arkeologisia löytöjä, jotka täydentävät kuvaa esi-ihmisestä, kertoivat saksalaiset tutkijat perjantaina.
Mettmannissa Düsseldorfin itäpuolella sijaitsevalta kaivaukselta löydettiin viitisenkymmentä luunpalaa sekä useita kiviesineitä. Alue on sama, jolta vuonna 1856 löydettiin nk. neandertalinihminen eli nykyihmisen esi-isä.
Arkeologien ryhmää johtaneiden Ralf W. Schmitzin ja Jürgen Thissenin mukaan uusista löydöistä tärkein on kallonpala, joka sopii täsmälleen aiemmin löytyneeseen rikkoutuneeseen pääkalloon.
Kallon kasvopalassa on jäljellä silmäkuoppa sekä poskiluu, joten arkeologien on nyt helpompi päätellä, miltä muinainen esi-ihminen näytti. Paikalta on löydetty myös sormi-, jalka- ja kylkiluiden palasia sekä osia selkänikamista.
Neandertalinihmisen löytöalue "unohdettiin" vuosikymmeniksi ja sitä käytettiin romuautojen kaatopaikkana. Nyt uudelleen löydetty alue kunnostetaan ja sen arvo yhtenä ihmiskunnan historian tärkeimmistä arkeologisista alueista palautetaan.
Schmitz ja Thissen esittelevät uusia, viime vuonna tehtyjä löytöjä kirjassaan, joka julkistettiin perjantaina.
Heidän mukaansa uudet luulöydöt vahvistavat käsitystä, jonka mukaan nykyihminen ei suoraan polveudu neandertalinihmisestä, vaan noin 10 000-35 000 vuotta sitten eläneestä cro-magnoninihmisestä.
Noin 30 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleen neandertalinihmisen jäänteitä on löydetty myös Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta sekä Keski-Aasian länsiosista.
Koonnut: IA
8.9.2000
