Maakunnat kaipaavat vastuun lisäksi valtaa
Nykyinen kilpailukykypolitiikka korostaa alueiden vastuuta omasta kehityksestään. Osaaminen ja innovaatio ovat avainsanoja ja niiden mukana alueet pohtivat vahvuuksiaan ja tulevaisuuden menestyskeinoja. Avainkysymys on kuitenkin saavatko maakunnat vastuun lisäksi myös valtaa.Alueiden etsiessä vahvuuksiaan ongelmaksi nousee saavatko ne myös valtaa toteuttaa omia visioitaan. Alueiden Suomi -seminaarissa kuultiin huolestuneita ääniä siitä kuka tulevaa kehitystä lopulta ohjaa - valtio vaiko alueet.
Pääsihteeri Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sisäasiainministeriöstä toteaa, että suomalainen aluepolitiikka on siirtynyt kohti regionalismia, jossa aloite kulkee alhaalta ylös.
Norjassa hallitsevana piirteenä on nationalismi, jossa valtio ohjaa alueiden kehitystä. Tanskassa puolestaan alueet toimivat itsenäisesti, ohjaavat omaa kehitystään ja hoitavat itse suhteensa maan ulkopuolelle aidon regionalistisesti.
Suomessa on piirteitä näistä molemmista, mutta kehitys on vienyt kohti regionalismia. Ongelmana kuitenkin on, että alhaalta nousevat kehittämisnäkemykset törmäävät joskus valtionhallinnon joustamattomuuteen.
Esimerkiksi TE-keskukset eivät normien paineessa ole maakuntahallituksille tasavertaisia kumppaneita. Ne ovat kuitenkin tärkeitä instansseja EU:n rakennetukien jaossa. Samoin työllisyysvarojen jako tyssää joskus tiukkoihin säännöksiin.
Yhtenä ratkaisuna voivat olla aluesopimukset, väläytti Mäki-Lohiluoma. Niiden puitteissa voidaan joustavasti myöntää oikeus poiketa säännöistä ja määräyksistä.
Hyvän ajatuksen suhteen kummeksuttiin vain sitä, että aluesopimusten kokeilu on aloitettu vahvimmin kehittyviltä Uudenmaan ja Oulun seuduilta.
Normien puristava putki
Liperiläinen Maija Törmänen kertoo tyypillisen esimerkin tiukan normiohjauksen ongelmista. Pohjois-Karjalassa on monia homeongelman vaivaamia koulurakennuksia, jotka vaativat kalliita peruskorjauksia.
Remontit työllistäisivät talvisaikaan alueen rakennusmiehiä ja olisivat samalla hyvää aluepolitiikkaa. Ulkopuolista rahaa näihin välttämättömiin töihin ei kuitenkaan löydy.
- On anottu, että työministeriö antaisi luvan käyttää työllisyysvaroja koulujen korjaamiseen, mutta säännösten mukaan hankkeen pitää olla uutta luova, innovoiva, uusi investointi.
Ministeriön edustajat ovat vierailleet paikalla, mutta poikkeukset ovat tiukassa. Törmänen pyörittelee päätään ja epäilee, että kun Viinijärvellä normeista jo saatiin poiketa, niin lähiaikoina samaa ei enää saa tehdä Pyhäselässä ja Polvijärvellä.
Suhmuran koulussa Pyhäselässä remonttihinta olisi kahdeksan miljoonaa. Ilman TE-keskuksen työllistämisvaroja ei kunnan siitä ole helppo selvitä. Normien putki vain on tiukka.
Hallinnonuudistuksesta apua?
Valtion keskushallinnonuudistuksesta odotetaan apua tiukan normiohjauksen höllentämiseen. Käytännön seuraukset eivät kuitenkaan ole itsestäänselviä.
Valtion keskushallinnon uudistuksesta vastaava valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Juhani Turunen korostaa, että hallinnonuudistuksen keskeisiä tavoitteita on terävöittää ministeriöiden poliittista ohjausta ja vahvistaa niiden asemaa hallinnonalansa johtajina.
- Uudistuksen myötä tavoitteena on myös selkeyttää suunnitteluvastuista useamman ministeriön toimialaan kuuluvissa asioissa, selvittää Turunen.
Näihin asiakokonaisuuksiin kuuluu myös aluepolitiikka. Päällekkäisyyden aiheuttamat byrokratiahaitat voivat siis ainakin helpottua. Toisaalta Turunen korostaa, että yhteistyö sisäasiainministeirön ja valtiovarainministeriön välillä sujuu jo nyt hyvin.
Mutta seuraako poliittisen ohjauksen tiukentamisesta normien kiristyminen alue- ja paikallistasolla, vai pyritäänkö samalla valtion tiukkaa putkihallintoa löysentämään?
Alivaltiosihteerin vastaus jättää tulkinnanvaraa.
- Kun saadaan keskushallinto toimimaan koordinoidummin, niin se vaikuttaa aluehallintoon, hän sanoo.
Yksi tavoitteista on myös vahvistaa kansalaisten hallintoa kohtaan tuntemaa luottamusta. Tähän liittyen valtiovarainministeriö on tilannut Tampereen yliopistolta tutkimukset kansalaisten sekä ministeriöiden oman henkilöstön luottamusta ministeriöihin.
Hallituksen linjausten mukaan uudistamistyö ajoittuu vuosille 2000-2003. Sen tuloksena tulee olla keskushallinnon keventyminen. Uudistuksen henkeen kuuluu myös avoimuus. Kehittämishankkeen periaatteita on esitelty valtiovarainministeriön Internet-sivuilla.
PETE PAKARINEN
8.9.2000
