Uusia raha etsii uusia tuottoja
Bisnesenkelit nuortuvat
Alkavien yritysten pääomasijoittajiksi ryhtyvät ns. bisnesenkelit ovat yhä tavallisemmin kolmikymppisiä uusmiljonäärejä. Oulun suuri enkeli, JOT Automationin osuutensa myynyt Veikko Lesonen ei ole jäänyt suinkaan ainutkertaiseksi ilmiöksi.Jo noin neljännes Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran alaisessa palvelurekisterissä olevista pääomasijoittajista on nopeasti rikastuneita nuoria miehiä, jotka etsivät rahoilleen uuden talouden sijoituskohdetta.
Naiset ovat tällä saralla vielä harvinaisuuksia, pääomasijoittajan joukosta heistä löytyy vain kolme.
Sitran matching -palvelu pyrkii saattamaan yhteen omaa pääomaa tarvitsevat yritykset, bisnesenkelit ja ammattimaiset pääomasijoittajat. Palvelu käynnistyi vuonna 1996.
Nyt rekisterissä on noin 170 yksityistä pääomasijoittajaa, joilla on käytössään noin sata miljoonaa markkaa. Keskimääräinen sijoitus on 500 000 markkaa.
Bisnesenkeleillä tarkoitetaan varakkaita yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat pääomaa kasvupotentiaalia omaaviin yrittäjävetoisiin yrityksiin.
Heillä on usein yrittäjätausta ja laaja tietämys joltain tietyltä teknologian alalta. Lisäksi heillä on kokemusta liike- ja sijoitustoiminnasta sekä vahva kontaktiverkko.
Bisnesenkelien tekemät sijoitukset ovat jo merkittävä osa alkavien ja nuorten yritysten rahoitusta. Yhdysvalloissa yksityishenkilöt vastaavat jo noin 70 prosentista pienien kasvuyritysten oman pääoman ehtoisista sijoituksista.
Sitran kannalta on kaikkien etu, jos yhä useammat bisnesenkelit ovat valmiita hakemaan sijoituksilleen kovalla riskillä kovaa tuottoa.
Tarjonta tekee harkitsevaksi
Matching-palvelun koordinaattorina toimiva Tytti Ryhtä kertoo, ettei bisnesenkeliä enää voikaan kuvata kokemuksen harmaannuttavaksi senioriksi, joka etsii perinteisen vakaata sijoituskohdetta rakentamisen tai konepajateollisuuden puolelta. Näin tilanne oli vielä parisen vuotta sitten.
Valtaosa bisnesenkeleistä on yhä keski-ikäisiä akateemisen koulutuksen saaneita miehiä, mutta joukko saa vahvistusta nuorista, joiden liiketoimintakokemusta kuvataan samantasoiseksi.
- Enää ei voida puhua pelkistä senioriosaajista, tilanne on muuttunut, Ryhtä kertoo.
Moni nuori bisnesenkeli on kasannut oman varallisuutensa mitä todennäköisimmin nopeasti ja kovalla riskillä.
Sijoittaessaan varoja nämä samat henkilöt toimivat kuitenkin riskisijoittajan roolissaan rauhallisesti ja harkitsevasti, vaikka informaatioteknologian piirissä sijoitusrahakin liikkuu rivakammin kuin perinteisessä sijoitustoiminnassa.
- He ovat itse asiassa aika varovaisia, koska on niin paljon tarjontaa, Ryhtä arvioi.
Bisnesenkeli etsii sijoituskohdetta, jossa on kasvupotentiaalia. Informaatioteknologiayritykset kiistatta kiinnostavat sijoittajia tänä päivänä eniten, mutta eivät mitkä yritykset tahansa.
Sijoittajat edellyttävät todellista erityisosaamista, visioita ja erikoistumista, mutta ei toimintaa yhden portaalin varassa.
Julkinen raha houkuttelee yksityistä
Itsenäisenä julkisoikeudellisena rahastona Sitra rahoittaa käynnistyviä teknologiayrityksiä oman pääoman ehtoisella rahoituksella menemällä niihin vähemmistöosakkaaksi ennen kuin yksityiset sijoittajat ovat valmiita ottamaan riskiä. Näin julkinen raha houkuttelee mukaan yksityistä rahaa.
Noin 75 prosenttia Sitran varoista kertyy pörsseihin ja kiinteistöihin sijoitetun peruspääoman tuotosta ja noin 25 prosenttia yritysrahoitustoiminnan tuotoista joko suorista sijoituksista pääasiassa teknologiayrityksiin tai rahastosijoituksista kotimaisiin ja ulkomaisiin pääomarahastoihin.
Valtion budjettivaroja käytettiin viimeisen kerran minimaalisesti vielä viime vuonna tutkimus- ja koulutustoimintaan. Nyt rahasto toimii puhtaasti oman rahoituksen turvin. Käytännössä Sitra pyörittää yli seitsemän miljardin rahapottia.
Uusia rahoituksia Sitra tekee tänä vuonna arviolta 350-400 miljoonaa markkaa.
MARGIT HARA
8.9.2000
