Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Jäätteenmäki: Hallitus vieraantunut arkitodellisuudesta



Budjettiesitys osoittaa hallituksen vieraantuneen suomalaisesta arkitodellisuudesta. Aatteet, ihanteet ja uudistusinto ovat kuihtuneet virkamiesmäiseksi hallinnoinniksi, sanoi keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.


- Suomessa eletään korkeasuhdannetta, seitsemättä nopean kasvun vuotta. Erilaiset makrotalouden mittarit näyttävät erinomaisia lukuja. Hallituksen mielestä Suomella ja suomalaisilla menee hyvin. Ja totta onkin, että hyvin menee erityisesti niillä, joilla on ennenkin mennyt hyvin, Jäätteenmäki sanoi.

Hallituksella on Jäätteenmäen mukaan oikeus omaan näkökulmaansa, mutta kehottaa hallitusta katsomaan asioita ihmisen näkökulmasta.

Hän huomautti, että kansalaisten todellinen turvallisuuden tunne rakentuu varsin arkisista asioista viitaten mm. asumiseen toimeentuloon, työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

- Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen talouskasvun ansiosta hallituksella olisi nyt ollut kaikki eväät lyhentää valtion velkaa ja keventää verotusta sekä samanaikaisesti kohentaa tuntuvasti laman seurauksena rapautuneita palveluita. Tässä budjetissa hallitus ei kuitenkaan valinnut palveluita, vaan unohti tylysti niiden kehittämisen, moitti Jäätteenmäki.

- Samaan aikaan kun pääministeri kehuu, että rahaa tulee kaikista ikkunoista ja ovista, terveys- ja vanhustenhoitopalvelut tökkivät henkilökuntapulan takia ja hoitajat uupuvat. Työttömiä on edelleen aivan liikaa; vain puolet laman aikana menetetyistä työpaikoista on saatu takaisin.

- Tuloerot kasvavat. Monet eläkeläiset, pitkäaikaistyöttömät ja toimeentuloturvanvarassa elävät kokevat suurta puutetta. Se on hallituksen tietoinen valinta.

- Nuori väestö muuttaa sankoin joukoin Helsingin seudulle ja pariin muuhun kasvukeskukseen. Seurauksena on asuntopula ja tavallisten perheiden ulottumattomiin kohonneet asuntojen hinnat samalla kun pienemmät kaupungit ja maaseutu näivettyvät.

- Tämä on arkipäivän todellisuutta hyvinvointi-Suomessa. Iso osa suomalaisista katsoo ulkopuolisina keskimääräisen elintason nousua, Jäätteenmäki maalasi.


Puolet eläkeläisistä jää ilman

Hallituksen verolinja on Jäätteenmäen mukaan kuvaava esimerkki siitä, miten erilaisilta hallituksen markkinoimat verokevennysprosentit ja ihmisten käteen jäävät markat näyttävät.

- Hallituksen veroesitys alentaa kaupan myyjän verotusta 100 markalla kuukaudessa, mutta ministerille alennus on noin 500 markkaa kuukaudessa.

Jäätteenmäki huomautti myös, että puolet kaikista eläkeläisistä jää kokonaan ilman verohelpotuksia.
- Hallitus jatkaa kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta ja vaatimaton kansaneläkkeidentasokorotus on jo huvennut kustannusten nousuun.

Jäätteenmäki vaati jälleen kerran bensiinin ja öljyn verotuksen ja hinnan alennusta.

- Keskivertoautoilijan bensalasku on vuodessa kasvanut lähes 3500 markkaa. Noin 150:n neliön öljylämmitteisen omakotitalon lämmityslasku on puolessatoista vuodessa noussut vuositasolla yli 4000 markkaa.

- Energian hinnan nousu heikentää erityisesti kuljetusyritysten mutta myös muiden yritysten ja maatalouden kannattavuutta, hän perusteli.


Työttömyys yhä ongelma

Poikkeuksellisen pitkä ja voimakas talouskasvu ei ole Jäätteenmäen mukaan alentanut ratkaisevasti työttömyyttä ja sanoi, että työvoimapula keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja tiettyihin ammatteihin.

- Hallituksessa työllisyyden ihmelääkkeeksi on nostettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus 150 työttömyyspäivän jälkeen. Esimerkiksi SAK:n jäsenten keskimääräisellä palkkatasolla leikkaus alentaisi työttömyysturvaa viidenneksen eli lähes 1200 markkaa kuukaudessa.

- Työllisyyden parantamiseksi on alennettava työnantajamaksuja ja tuloverokevennys pitää kohdentaa painokkaammin pieni- ja keskituloisille, Jäätteenmäki vaati.

Budjetista ei myöskään löydy Jäätteenmäen mukaan työsuhteiden vakinaistamista, palkkojen tuntuvaa korotusta, työnarvostuksen parantamista ja työssä jaksamisen tukemista.

- Ongelmien ratkaisuja joutuvat edelleen odottamaan myös niin hoito- ja leikkausjonojen potilaat, terveys- ja hoivapalveluja tarvitsevat vanhukset kuin mielenterveyspotilaatkin, Jäätteenmäki sanoi.

IA
12.9.2000


Politiikka -sivulle