Puola ja Unkari pitäneet parhaiten pintansa
Itä-Euroopalla kivinen tie kapitalismiin
Tie sosialismista markkinatalouteen on osoittautunut odotettua kivisemmäksi itäisen Keski-Euroopan maille. Tilannetta kuvaa se, että nämä maat ovat vasta nyt saavuttaneet tai saavuttamassa kommunismin luhistumista edeltäneen tuotannon tason.- Näin takkuinen kehitys on tullut ikävänä yllätyksenä. Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella itäisessä Keski-Euroopassa veikkailtiin, että kymmenessä vuodessa päästään länsimaiden kantaan, idäntalouksien asiantuntija professori Tauno Tiusanen toteaa.
Itäisen Keski-Euroopan maat jakaantuvat talouskehityksessä tällä hetkellä kahteen kastiin. Kun ennen puhuttiin Puolasta, Unkarista ja Tshekistä siirtymätalouksien tiikereinä, niin nyt vain kahdella ensin mainitulla pyyhkii hyvin.
- Tshekki on menettänyt tiikerin karvansa. Sitä voidaan pitää alueen maista suurimpana pettymyksenä. Ennen toista maailmansotaa Tshekki oli vahva teollisuusmaa. Tuskin missään on tapahtunut sellaista takapakkia kuin siellä kommunismin vuosina, Tiusanen arvioi.
Parina viime vuonna Tshekin kasvuluvut ovat jääneet miinusmerkkisiksi. Tälle vuodelle povataan vajaan kahden prosentin nousua, mutta samaan aikaan Puolan ja Unkarin taloudet porskuttavat eteenpäin noin viiden prosentin kasvuvauhdilla.
Muista itäisen Keski-Euroopan maasta Slovakia kamppailee edelleen vakavissa talousongelmissa, kun taas entisen Jugoslavian raunioista noussut Slovenia lukeutuu myönteisiin yllättäjiin.
Valuutat pidetään aliarvostettuina
Puolan ja Unkarin menestyksen salaisuus on paljolti niin sanotussa crawling peg -valuuttajärjestelmässä. Yksinkertaistettuna tämä järjestelmä merkitsee eräänlaista hiipivää devalvaatiota.
- Inflaatio kompensoidaan automaattisesti valuuttakurssissa. Näin ei jouduta yhtäkkiseen devalvaatioon, vaan voidaan edetä hallitusti, Tiusanen selittää.
Tshekin takaiskut selittyvät Tiusasen mielestä paljolti sillä, että maa epäonnistui valuuttakurssipolitiikassaan, mikä johti devalvaatiokriisiin.
Itäisen Keski-Euroopan maiden valuutat ovat lähtökohtaisesti aliarvostettuja, mikä pönkittää vientiä ja patoaa tuontitavaroiden tulvaa. Kauppapoliittisten syiden vuoksi aliarvostetut valuutat ovat alueen maille tehokkain keino suojella teollisuutta.
- Vaikka valuutat ovat jo valmiiksi alhaalla, se ei sulje pois uusia devalvaatioita, mikäli aliarvostus ei ole riittävän syvä, Tiusanen korostaa.
Puola irtaantui keväällä hiipivän devalvaation valuuttajärjestelmästä, kun zlotystä tehtiin kelluva valuutta. Näin ollen markkinoiden pitäisi jatkossa huolehtia siitä, ettei zlotyn aliarvostus pääse hiipumaan.
Hintapaineet pidettävä kurissa
Siirtymätalouksille on ominaista se, että vauhtiin päästessään ne kasvavat nopeammin kuin kypsät läntiset taloudet. Rivakan kasvun oloissa haasteeksi nousee hintapaineiden taltuttaminen.
Vielä 1990-luvun puolivälissä itäisen Keski-Euroopan maiden inflaatioluvut huitelivat 25 prosentin tietämillä. Parin viime vuoden aikana hintojen nousu on selvästi laimentunut.
Tälle vuodelle alueen maille povataan 4-7 prosentin inflaatiota. Poikkeuksen muodostaa Slovakia, jossa hinnat nousevat edelleen 11 prosentin vauhtia.
Mutta vaikka hintakehitys kulkee terveempään suuntaan, ekonomistit muistavat edelleen varoitella itäisen Keski-Euroopan maita inflaation riskeistä. Jos hintapaineet räjähtävät käsiin, seurauksena on investointien hiipuminen ja pääomapako.
- Inflaatiolukujen painaminen alle kymmenen prosentin onnistuu kohtuullisen helposti. Huomattavasti vaikeampaa on painaa luvut pysyvästi viiden prosentin alapuolelle, investointipankki Salomon Smith Barneyn ekonomisti Wike Groenenberg arvioi taannoin talouslehti Wall Street Journalissa.
Pankkikriisi tuo ikäviä yllätyksiä
Professori Tiusanen suhtautuu kaksijakoisesti itäisen Keski-Euroopan tulevaisuuden näkymiin. Parhaissa maissa eli Puolassa, Unkarissa ja Sloveniassa pahin lienee jo takana, mutta Tshekkiä ja Slovakiaa varjostavat taloudelliset uhkat. Kriittisenä Tiusanen pitää pankkisektorin tilaa.
Unkarissa ja osittain Puolassa pankit on siivottu kohtuullisen hyvään kuntoon, mutta Tshekissä ja Slovakiassa kamppaillaan pankkikriisin kourissa.
- Tshekissä pankkien salkuista kolmannes on ongelmaluottoja. Pidän tätä melkoisena aikapommina, Tiusanen siunailee.
Kaikki itäisen Keski-Euroopan maat havittelevat EU-jäseneksi. Kytkennät länteen ovatkin niille elintärkeät, koska valtaosa niiden viennistä suuntautuu EU:n markkinoille.
Investointipankki Credit Suisse First Boston toteaakin tuoreessa katsauksessaan, että läntisen Euroopan vauhdittunut talouskasvu antaa melkoisen sysäyksen itäisen Keski-Euroopan talouksille.
Tällä hetkellä alueen maiden elintaso jää selvästi jälkeen EU-maista, minkä vuoksi työvoima siellä on läntisen mittapuun mukaan erittäin halpaa. Tiusanen kuitenkin varoittelee itäistä Keski-Eurooppaa rakentamasta tulevaisuuttaan halpatyövoiman varaan.
- Suomestakin poistuivat aikanaan vaatealan yritykset, kun maamme kävi liian kalliiksi. Mielestäni olisi tärkeää, että itäisen Keski-Euroopan maat pääsisivät uuden talouden imuun, Tiusanen tähdentää.
STT-MH
8.9.2000
