Häkkistä ja Nokiaa - Kansallinen identiteetti erottaa meidät heistä
Kansallinen identiteetti elää jatkuvassa muutoksessa. Vahva yhteisöllisyyden tunne vaatii tuekseen tarinoita Nokian menestyksestä ja urheilusankarien saavutuksista. Kuuluminen "meihin" edellyttää myös erontekoa "muihin".Viestinnäntutkija Helena Tapperin mukaan urheilumenestys on aina ruokkinut suomalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
- Urheilu kokoaa yhä kansan yhteen. Kun Mika Häkkinen ajaa formulaa, koko kansakunta istuu ruutujensa äärellä, Tapper toteaa.
Suomen voitto loppuottelussa Ruotsista Tukholman maailmanmestaruuskisoissa ajoi vuonna 1995 suomalaiskansalliseen hurmokseen nekin, jotka eivät lajista liiemmin edes piitanneet.
- Ennen lamaa ihmiset olivat rakentaneet identiteettinsä työn varaan. Sen jälkeen piti löytää uusia elementtejä, joiden varaan rakentaa kansakuntaa, Tapper tulkitsee.
Laman jälkeisessä Suomessa leijonien menestyksellä oli hänen mukaansa huomattava merkitys koko kansakunnan kunniantunnon ja identiteetin muotoutumisen kannalta. Samaan rakennustehtävään tarvittiin Paavo Nurmea toisen maailmansodan jälkeen.
Elämää Nokia-Suomessa
Uuden vuosituhannen Suomessa yhteisöllisyyttä luodaan Tapperin mukaan tietotekniikan ja huipputeknologian avulla. Tässä identiteettityössä medialla on Tapperin mukaan keskeinen merkitys.
- Nokia-Suomi on koko kansan yhteinen projekti. Tämä ei kuitenkaan ole teollisuuslaitosten tai poliitikkojen sanelemaa. Median kautta olemme alkaneet mieltää kansallisesti, että me olemme kehittyneen teknologian maa.
Suuret muutokset ovat Tapperin mukaan aina haaste identiteetille. Arvojen ja elinympäristön muutos on kuitenkin ollut Tapperin mukaan talouslaman jälkeisessä Suomessa niin nopea, että ihmisten on ollut vaikea pysyä sen mukana.
- Tavallaan ollaan modernin, urbaanin yhteiskunnan jäseniä ja tarve kuulua siihen on vahva. Toisaalta ei kuitenkaan oikein kuuluta siihen, koska oma kokemusmaailma on peräisin jostakin muualta, Tapper kuvaa.
Kulttuurisesti yhteisöllisyyttä luokin hänen mukaansa yhä osaltaan myös nostalginen kaipuu suomalaiseen maaseutumaisemaan. Tapper toteaa kansallisten ja kulttuuristen piirteiden nousevat erityksen tärkeiksi kriisien aikaan.
Muuttuvassa ympäristössä myös median merkitys on keskeinen: se on viimeisiä saarekkeita, joilla julkista keskustelua ylipäätään käydään.
Tapper muistuttaa, etteivät mediat ole pelkkiä viestintävälineitä vaan ne myös vaikuttavat ihmisten minuuteen ja maailmankuvaan ja rakentavat näin yleistä kuvaa suomalaisuudesta.
Pirstoutuvassa maailmassa media toimii ikään kuin kokoavana voimana. Lehtien palstoilla käydään keskustelua siitä, keitä me olemme - yksilöinä ja kansalaisina.
Me - ja ne muut
Tapper muistuttaa, että ryhmän kiinteys vahvistuu sen kautta, ettei kaikkia kelpuuteta siihen mukaan; identiteettien rakentaminen on jatkuvaa erontekoa "meidän" ja "heidän" välillä.
Mediassa usein unohtuvia ryhmiä ovat Tapperin mukaan etenkin maahanmuuttajat ja perinteiset etniset vähemmistöt.
Hiljaisuus on hienovaraista, mutta raja meidän ja muiden välillä on varsin tarkka. Ne, joista ei puhuta, jäävät auttamatta yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle.
- Mielestäni media onkin hoitanut tehtävänsä melko yksiulotteisesti. Toisia tarinoita toistetaan, joistakin vaietaan. Minua on aina kiusannut se, että agendalla on yleensä kerrallaan vain muutama teema, joita kaikki käsittelevät, Tapper moittii.
Tällä hetkellä talousjournalismi hallitsee hänen mukaansa räikeästi koko mediakenttää.
- Laman jälkeen taloutta käsittelevien juttujen määrä on noussut räjähdysmäisesti. Väittäisin, että niiden osuus kaikista teksteistä alkaa lähennellä neljääkymmentä prosenttia. Niitähän ei käsitellä ainoastaan taloussivuilla vaan kaikilla muillakin osastoilla, Tapper huomauttaa.
Sivistyneessä yhteiskunnassa median tehtävä olisi hänen mielestään pitää yllä moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua.
- Sen sijaan, että puhutaan jatkuvasti Nokian kursseista, pitäisi keskustella selvästi enemmän myös siitä, mikä merkitys tällä kaikella on työvoiman kannalta, Tapper vaatii.
Tapperin kokoama teos Me median maisemissa julkaistiin maanantaina. Teos on puheenvuoro median kautta rakentuvaan identiteettiin ja sen tulkintoihin. Kirjan kirjoittajat ovat mediatutkijoita Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistoista.
STT-IA
8.9.2000
