Valvontakomission määräyksestä kirjakaupoista ja kirjastoista poistettiin Neuvostoliitolle vihamieliset teokset
Väitös kielletyistä kirjoista vuosilta 1944-46
Liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä ja oikeusministeriön aloitteesta poistettiin vuosina 1944-46 yleisön ulottuvilta kirjakaupoista Neuvostoliitolle vihamielistä kirjallisuutta noin 300 kirjanimikettä.Filosofian lisensiaatti Kai Ekholmin väitöskirjan mukaan täsmällinen luettelo poistettavista teoksista annettiin vain kirjakaupoille.
- Kahdessa kiertokirjeessä syksyllä 1944 ja 1945 Suomen kustannusyhdistys kehotti poistamaan teokset myynnistä ja palauttamaan ne kustantajalle, Ekholm kertoi.
Kirjastoista poistettujen teosten kokonaismäärä on hänen mukaansa ollut arvailujen varassa.
- On arveltu, että kirjastoissa rajoitettiin muutaman sadan teoksen lainaamista. Poistettujen teosten nimekemäärä oli 1 783 kappaletta. Määrällisesti teoksia 403 kunnassa poistettiin noin 30 000 nidettä.
Ekholmin mukaan useimmissa kirjastoissa luetteloihin kertyi kymmeniä ja suuremmissa kirjastoissa satoja niteitä.
- Joissakin tapauksissa kirjat sijoitettiin poliisin suojiin, joskus kirjastojen omiin varastoihin, ns. myrkkykaappeihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta poistettavaksi valikoitiin yli 600 nimekettä.
Hitlerin Taisteluni poistetuin teos
Väitöskirjan mukaan selkeästi propagandistinen tai kansallissosialismia ihannoiva kirjallisuus poistettiin useimmista kirjastoista. Hitlerin Taisteluni oli ylivoimaisesti poistetuin teos.
Poistoprosessi ei ollut yksinkertainen tai ongelmaton. Ekholmin mukaan poistovuosina läänien kirjastotarkastajat kävivät periaatteellista kirjeenvaihtoa usein hangoittelevien kirjastonhoitajien kanssa.
- Valtion kirjastotoimiston johtaja Helle Kannila toimi valintaprosessin välittäjänä ja moniselitteisenä tulkitsijana, Ekholm sanoo.
Vuonna 1958 opetusministeriö antoi kunnille vapaat kädet palauttaa säilöön ja poliisin varastoihin siirretyt teokset.
- Palautuskirjeessä pidettiin suotavana, että naapuruussuhteita loukkaava kirjallisuus sijoitettaisiin vain tutkijoiden ulottuville, käytännössä varastoihin tai lukusalikappaleiksi, Ekholm selventää.
Hänen mielestään periaate jäi suurelle yleisölle epäselväksi.
- Väittelyä poliittisista syistä kielletyistä kirjoista käytiin lehdistössä vielä 1970-luvulla, hän huomautti.
Ekholmin väitöskirja tarkastettiin viime viikon perjantaina Oulun yliopistossa.
STT-IA
8.9.2000
