Tutkimus: Koulusäästöt eivät näy yo-arvosanoissa
Kuntien koulutukseen käyttämä rahasumma ei tuoreen tutkimuksen mukaan heijastu oppilaiden menestykseen ylioppilastutkinnossa lyhyen vieraan kielen arvosanoja lukuunottamatta.Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa valmistunut tutkimus osoittaa, että yo-arvosanoja voi hyvinkin ennustaa peruskoulun päättötodistuksen ja vanhempien koulutustason mukaan, mutta ei kunnan koulutusmenojen perusteella.
Ainoastaan lyhyen vieraan kielen kokeisiin osallistuttiin enemmän ja niissä menestyttiin paremmin kunnissa, joissa kouluja rahoitettiin enemmän.
Koulurahoituksella ei havaittu olevan vaikutusta myöskään huonompia arvosanoja saaneiden lukiolaisten saavuttamiin tuloksiin.
Oppilaiden työssäkäynti lukukausien aikana puolestaan näytti heikentävän heidän menestystään ylioppilaskirjoituksissa, kun taas koulun koolla tai seudun yleisellä työttömyystilanteella ei ollut tulokseen vaikutusta.
Poikien pakollisten tutkintoarvosanojen keskiarvo oli hieman tyttöjen arvosanoja korkeampi.
Työttömyys ei innosta opiskelemaan
Roope Uusitalon, Iida Häkkisen ja Tanja Kirjavaisen tutkimus koskee vuosia 1990-98, jolloin lama söi koulurahoitusta rajusti. Oppilasta kohden laskettuna varat vähenivät vuodesta 1990 vuoteen 1994 kolmanneksen. Vertailussa käytettiin 444 lukion, 276 kunnan ja 89 000 oppilaan tilastotietoja.
Tutkijat huomauttavat, etteivät tulokset välttämättä kerro koko totuutta leikkausten vaikutuksista, koska yo-arvosanojen valtakunnalliset keskiarvot pidetään vuosittain suunnilleen samoina.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi sitä, mitkä taustatekijät selittävät lukioon ja yliopistoon hakeutumista.
Peruskoulumenestys ja vanhempien koulutustaso osoittautuivat myös tässä suhteessa tärkeimmiksi vaikuttajiksi. Lisäksi pojat hakeutuivat koulutukseen arvosanoihinsa verrattuna herkemmin kuin tytöt.
Pahoilta työttömyysalueilta lähdettiin muuta maata laiskemmin sekä lukioon että yliopistoon, ja kaupungissa lukioon mentiin yleisemmin kuin maaseudulla. Yliopistoon sen sijaan lähdettiin maalta jopa kaupunkeja innokkaammin.
Koulussa kulttuuri ratkaisee rahaa enemmän
- Tavattoman lohdullinen lopputulos, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala ylioppilasarvosanoja ja koulurahoitusta koskevasta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta.
- Se osoittaa, että tapa jolla koulu hoitaa
asiansa, merkitsee enemmän kuin pelkkä raha.
Saman tien Sarjala ehättää lisäämään, että
rahakin toki ratkaisee.
- Jos koulu elää kurjuudessa, tulokset varmasti
putoavat.
Tutkimus saattaakin kertoa siitä, että ihan kurjuusrajalla Suomen kouluissa ei lama-aikanakaan käyty. Kiitos tästä voi kuulua vaikkapa paljon parjatulle valtionosuusjärjestelmälle.
Sarjala kuitenkin tähdentää, ettei vuosien 1990-98 ylioppilaskirjoituksia koskeva tutkimus paljasta pahimpien leikkausten vaikutuksia.
Peruskoulut joutuivat kovimmille vuosina 1991-96, ja noiden vuosien satoa korjataan vasta vähitellen. Tutkimuksessa ei myöskään vertailtu abiturienttien taitojen kehittymistä vuodesta toiseen, vaan eritaustaisten oppilaiden menestystä.
Koulun oman toimintakulttuurin vaikutus oppimiseen ei oikeastaan ole enää uutinen. Aiemmista selvityksistä tiedetään, että hyvinkin samanlaiset koulut voivat eri aineissa saavuttaa hyvinkin erilaisia tuloksia.
- Se ratkaisee, mitä oppilailta vaaditaan ja miten vaatimusten toteutumista valvotaan, Sarjala summaa.
Hän muistuttaa, että myös kyvykkäät oppilaat tarvitsevat kykyjään vastaavia haasteita.
STT-MH
8.9.2000
