Miinojen vastainen kampanja edistyy
Miinojen käyttöä vastustava kansainvälinen kampanja on tuottanut merkittäviä tuloksia, vakuuttaa ICBL-järjestö torstaina julkistetussa selonteossaan.Suomelle kysymys on hankala, sillä Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole liittynyt jalkaväki- eli henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.
ICBL totesi selonteossaan, että vuoden 1997 sopimuksen jalkaväkimiinojen täyskiellosta on nyt allekirjoittanut 138 maata. Näistä on sopimuksen jo lopullisesti hyväksynyt, ratifioinut, 101 maata.
Pelkkä jalkaväkimiinat kieltävä sopimus ei ICBL:n mukaan ole riittävä. Tästä syystä ICBL on ryhtynyt vuosittain julkistamaan seurantaraportteja, joissa selvitellään muun muassa, kuinka sopimusta noudatetaan ja kuinka miinanraivaus ja miinojen uhrien auttaminen edistyvät.
Torstaina Genevessä julkistettuun vuosiselontekoon liittyy osaraportteja eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.
Vuosiselonteon mukaan yli sadan maan asevarastoissa on edelleenkin arviolta 250 miljoonaa jalkaväkimiinaa.
Suurimmat varastot ovat Kiinalla, 110 miljoonaa, Venäjällä, 60-70 miljoonaa, Valko-Venäjällä, 10-15 miljoonaa, Yhdysvalloilla, 11 miljoonaa, Ukrainalla, 10 miljoonaa. Viime vuoden aikana tuhottiin eri puolilla maailmaa noin 22 miljoonaa jalkaväkimiinaa.
Miinojen uhreina saa surmansa tai vammautuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Viime vuonna on uhrien määrä kuitenkin ICBL:n mukaan ilahduttavasti vähentynyt esimerkiksi Afganistanissa, joka on ollut yksi miinojen pahimmin koettelemia maita.
Kun Afganistanissa vielä 1998 vammautui tai kuoli 10-12 ihmistä päivässä, oli luku viime vuonna pudonnut 5-10 ihmiseen päivässä.
Yllättävänä uutena alueena, jolla miinat ovat vaatineet runsaasti uhreja, on Burma. ICBL:n mukaan miinojen uhreja oli siellä viime vuonna arviolta 1 500. Miinojen uhreja on edelleen runsaasti myös Kambodzhassa, Angolassa ja Kashmirissa.
Miinat vaativat uhreja erityisesti kehitysmaissa. Tämä on syynä siihen, että Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa oli mukana rahoittamassa Suomen miinaraporttia, kertoi Folke Sundman Kepasta torstaina.
Miinat ongelmallinen asia Suomelle
Suomi on ainoa EU:n jäsenmaa, joka ei ole liittynyt vuoden 1997 Ottawan sopimukseen. Sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja kuljetuksen. Sopimusmaiden on määrä tuhota vuoteen 2005 mennessä varastoissa ja maastossa olevat jalkaväkimiinansa.
Suomelle liittyminen Ottawan sopimukseen on monella tapaa hankala asia. Hankaluudet alkavat heti miinojen nimityksestä. Puolustusvoimat ja muu virallinen Suomi nimittää Ottawan sopimuksen tarkoittamia miinoja jalkaväkimiinoiksi. Punainen Risti ja muut kansalaisjärjestöt käyttävät mieluummin nimitystä henkilömiinat.
Suomen hallitus päätti kesällä viime vuonna, että "selvitystyötä Suomen liittymisestä kansainväliseen jalkaväkimiinojen täyskieltoon ja jalkaväkimiinojen korvaamiseksi muilla menetelmillä jatketaan.
Selvitystyötä jatketaan pyrkien siihen, että Suomi voisi liittyä Ottawan sopimukseen vuonna 2006 ja korvata jalkaväkimiinat muilla menetelmillä vuoden 2010 loppuun mennessä".
Miinat tulevat ajankohtaiseksi jo ensi vuoden alussa, kun valmistuu tarkistusluonteinen selonteko hallituksen aiemmasta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.
Suomen puolustusvoimilla on varastoituna 1945-81 valmistettuja jalkaväkimiinoja. Lähes kaikki näistä miinoista on valmistettu Suomessa. Miinat pidetään rauhan aikana varastoissa, maastoon niitä ei ole levitetty.
Puolustusvoimat pitää miina-asetta erittäin tärkeänä, vaikkakin keskeisessä asemassa ovat panssarimiinat. Jalkaväkimiinoja taas käytetään mm. panssarimiinojen suojaamiseen.
Jalkaväkimiinojen korvaaminen muilla menetelmillä "ei ole kovin helppoa" ja maksaisi 4,4-4,8 miljardia markkaa, arvioivat suomalaisasiantuntijat. Jalkaväkimiinoiksi luokiteltavia miinoja ovat Suomessa lähinnä putkimiinat ja sakaramiinat.
Miinojen vastaista kampanjaa Suomessa koordinoiva Laura Lodenius sanoo Suomelle muodostuneen ongelmaksi sen, että Suomi alleviivasi voimakkaasti henkilömiinoja tarvittavan siksi, että Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa.
- Tämä johti laajalle levinneeseen käsitykseen, sekä Suomessa että ulkomailla, että Suomella on levitettynä nykyisinkin - rauhan aikana - henkilömiinoja rajoilleen.
STT-MH
8.9.2000
