Venäjälle ensimmäinen tasapainoinen budjetti

Öljyn korkea maailmanmarkkinahinta on pitänyt valtion tulot ennustettua korkeampina ja öljyn hinnan uskotaan pysyvän myös ensi vuonna suhteellisen korkealla.

Myös verojen keräämisen uskotaan onnistuvan ensi vuonna entistä paremmin. Tähän vaikuttaa mm. yhtenäinen 13 prosentin tulovero, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Silti rahaa ei ole jaettavana mielin määrin, eikä budjettikäsittelystä parlamentissa odoteta pelkkää läpihuutojuttua. Suurin menoerä on edelleen valtion velkojen hoito.

Valtionvarainministeriö on ensi vuoden talouslaskelmissaan lähtenyt siitä, että bruttokansantuote kasvaa 4 prosenttia, teollisuustuotanto 4,5 prosenttia ja maataloustuotanto 3 prosenttia. Kasvuvauhti ei ole kova, kun ottaa huomioon talouden jyrkän laskun kymmenen viime vuoden aikana.

Inflaatiovauhdiksi arvioidaan 12 prosenttia, eli se jäisi hieman tämänvuotista alhaisemmaksi. Öljyn hinnaksi on budjettiesityksessä arvioitu 18-19 dollaria tynnyriltä eli selvästi nykyisiä todellisia hintoja vähemmän.

Tasapainoinen mutta epärealistinen

Vaikka budjettiesitys onkin nyt tasapainoinen, se on joidenkin kansanedustajien mielestä epärealistinen. Duuman budjettivaliokunnan puheenjohtaja Aleksandr Zhukov on sitä mieltä, että valtion todelliset tulot ovat esitystä suuremmat. Hän ei myöskään usko 12 prosentin inflaatioon.

Inflaatiopaineita kasvattavat mm. eläkkeiden 30 prosentin korotus ja valtion virkailijoiden 20 prosentin palkankorotus. Zhukovin mukaan keskuspankki painaa seteleitä nyt sellaisella vauhdilla, että sekin kiihdyttää inflaatiota.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Mihail Zadornov epäilee puolestaan, että hallitus jättää tietoisesti ilmaa ensi vuoden budjettiin. Siinä tapauksessa se voi käyttää ylijäämärahat haluamallaan tavalla.

Zadornov uskoo, että tulot ovat suuremmat kuin hallitus ennustaa ja siksi hänen mielestään pitäisi maksaa valtion velkaa paljon enemmän.

Putin haluaa lisää rahaa armeijalle

Presidentti Vladimir Putin on jo sanonut, että hänen mielestään puolustusbudjettia pitäisi kasvattaa. Aiheen hän on saanut mm. ydinsukellusvene Kurskin onnettomuuden paljastamista suurista puutteista armeijassa.

Presidentti Boris Jeltsin lupasi aikoinaan, että puolustusvoimat saavat 3,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Ensi vuoden budjettiesityksessä puolustusbudjetti jää selvästi tämän alapuolelle.

Aluejohtajat eivät myöskään ole tyytyväisiä budjettiesitykseen. Lain mukaan maan verotulot pitäisi jakaa niin, että puolet niistä menee valtiolle ja puolet jää alueille. Esityksen mukaan valtiolle tulisi kuitenkin 56,3 prosenttia verotuloista.

Kuvernöörit väittävät, että todellisuudessa valtio aikoo kahmaista ensi vuonna 70 prosenttia verotuloista.

Salainen lehdistöapu

Venäjän lehdistössä on jo muutaman päivän ajan ihmetelty, miksi budjettiesityksessä lehdistöavustukset on ensimmäisen kerran julistettu salaisiksi. Tiedotusvälineiden saaman tuen kokonaissumma on kerrottu, mutta sen jakauma on salainen.

Kommersant-lehti selvitti, että salaisia ovat mobilisaatiotarkoituksiin ja vastapropagandaan käytettävät rahat. Ministerit ovat antaneet välttäviä vastauksia siitä, mihin tarkoituksiin näitä rahoja käytetään ja kuka on salaiseksi julistamisen takana.

Torstaina Kommersant kertoi, että kyseessä olisivat rahat, joita käytetään Tshetshenian sodan propagandan ja vastapropagandan tekoon. Salaiseksi julistamista olisi vaatinut puolustusministeriö.

Venäjän budjettiesitys 2001

Venäjän hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2001 Argumenti i fakti -lehden mukaan:

Bruttokansantuote noin 1 700 mrd Suomen markkaa
Budjetin tulot noin 250 mrd Suomen markkaa
Budjetin menot noin 250 mrd Suomen markkaa

Menojen jakautuma prosenteissa

• valtion velkojen maksuun 21 %
• puolustukseen 17 %
• oikeuslaitokseen 11 %
• sosiaalipolitiikkaan 9 %
• koulutukseen 3,8 %
• teollisuuteen, energian tuotantoon ja rakentamiseen 3,6 %
• valtion hallintoon 3,5 %
• liikenteeseen 2,6 %
• terveydenhuoltoon 1,8 %
• tieteeseen 1,7 %
• maatalouteen 1,3 %
• kulttuuriin 0,5 %

STT-MH
8.9.2000

Ulkomaat -sivulle