Kunnanjohtajan asema aiheutti pohdintaa
Eduskunta kohtuullisen tyytyväinen kuntalakiin
Vuonna 1995 voimaan tullut uusi kuntalaki sai keskiviikkona eduskunnassa kiitosta. Lain katsottiin toimineen yleisesti ottaen hyvin ja täyttäneen pääosin sille asetetut tavoitteet. Suuriin muutoksiin ei siten ole aihetta.Eduskunta kävi kuntakeskustelun valtioneuvoston asiaa koskevan selonteon pohjalta. Eduskunta oli kuntalakia hyväksyessään edellyttänyt, että hallitus kertoo myöhemmin sen toimivuudesta.
Selontekoa käsitellyt hallintovaliokunta moitiskeli kuitenkin hallitusta siitä, ettei valtio ole kaikin osin huolehtinut kuntien mahdollisuuksista suoriutua tehtävistään.
Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat lisänneet kuntien omarahoituksen merkitystä lakisääteisten tehtävien järjestämisessä.
Kunnallisten toimintojen yksityistäminen vaatii valiokunnan mielestä selvittämistä. Toiminnat ja organisaatio siirtyvät kunnan tietoisella päätöksellä kuntalain mukaisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.
Kunnanjohtajalle riittävästi valtaa
Eduskunnan keskiviikkona käymässä keskustelussa pohdittiin kunnan johtamista. Kunnat tarvitsevat hallintovaliokunnan mielestä jatkossakin kunnanjohtajan, jonka asema on riittävän turvattu vaikeidenkin ratkaisujen läpiviemiseen.
Kunnanjohtajien määräaikaisuuden lisääntyminen ja irtisanomismenettelyn yleistyminen voivat valiokunnan näkemyksen mukaan heikentää mahdollisuutta saada ammattitaitoista henkilöstöä.
Voimassaoleva laki tekee mahdolliseksi sen, että sama henkilö voisi toimia sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajana. Missään kunnassa ei kuitenkaan ole haluttu näin vahvaa luottamushenkilöä.
Eduskunnassa on tehty aloite ns. pormestarimallista, jossa kunnan johtohenkilöksi voitaisiin valita luottamushenkilönä toimiva pormestari. Toinen vaihtoehto olisi nykyinen kunnanjohtajamalli.
Valtuusto nimeäisi keskuudestaan pormestarin neljäksi vuodeksi. Pormestari toimisi aina kunnanhallituksen puheenjohtajana ja kunnan päätöksellä myös valtuuston puheenjohtajana.
Ammattijohtajuus auttoi laman yli
Keskustelussa on toisaalta korostettu kunnanjohtajan vastuuta poliittisille päättäjille, mutta kaivattu myös mahdollisuutta toimia ammattijohtajana kunnan edun mukaisesti.
Hallintovaliokunnan mielestä ammattijohtamisen tarve on näkynyt erityisesti laman aikana. Ilman vahvaa kunnanjohtajaa eivät kaikki kunnat olisi selviytyneet laman yli niin hyvin kuin ne selviytyivät.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) arvioi, että kunnallisen ammattijohtajuudessa piilee riski demokratian kaventumisesta. Ammattijohtaja ei voi olla ilman valtaa.
- Silloin valtuusto, kunnallishallitus tai lautakunta antaa valtaa pois. On pohdittava äärimmäisen tarkasti, lähdetäänkö tällä tiellä menemään eteenpäin, Korhonen huomautti.
Hän kaipasi yleensäkin nykyisen lain kaikkien mahdollisuuksien käyttöönottoa ennen uusia kokeiluja.
Kuntaministeri lupasi kattavan selvityksen kuntien palvelujen yksityistämisen ja ostamisen vaikutuksista.
STT-IA
9.6.2000
